Kyllä kaksijakoisen metsän kasvatus antaa varmasti parhaan tuloksen, tuossa on säästänyt 20 vuotta ja ei tarvitse tehdä uudistustoimenpiteitä, muokkausta, istutusta, heinäystä, taimikonhoitoja jne…
Säästö on vähän kyseenalainen . Kuvassa ei näy niitä lukisia tasalatvaisia ja pituudeltaan puolet vasemman reunan puista olevia runkoja.
Koivua oli pääasiassa uran vasemmalla puolella . Pituusero ilman koivujen varjostusta kasvaneisiin oikean reunan kuusiin oli reilu kolme metriä . Läpimitassa suhteellinen ero oli vielä suurempi.
Korjuu 20 asteen pakkasessa onnistui yllättävän hyvin . Ei näkynyt merkkejä latvojen katkeamista , vaikka puuta poistui 100 m3 hehtaarilta . Valtaosa ”sadosta” oli leveälatvaisia koivuja , osa niistäkin tyvestä lahoja . Toki muutama kuutio vaneriakin tuli palstalta taiteiltua , katkaisusahaukset kieli keskellä suuta .
100m3 ha…ihan kiitettävä saanto. Kasvava metsä vielä jäi jälkeen. eli kaksi kerros metsä toiminut hyvin eikä kuusen latvat näy olevan pilalla, vaikka joissain ketjuissa niin väitetty että koivu ylispuu tuhoaa kuusikon.
Vaatii metsänomistajalta hiukan enemmän viitseliäisyyttä seurata ettei kuusen latvat riispaannu. Kyllä onnistuu hyvin mutta harvennuksia aivan moottorisahatyönä tarpeen mukaan.
Työnjälki on kyllä hyvää, mutta olen suorittavan kanssa samaa mieltä siitä, että taloudellinen tuotto ei välttämättä ole tässä ollut paras mahdollinen.
Jos koivuja ei olisi ollut ollenkaan, kuuset lähestyisivät hyvin hoidettuina nyt jo tukkikoa. Harvennuksesta olisi tullut motteja suunnilleen saman verran, mutta koivukuidun sijasta parempihintaista kuusikuitua. Samalla kuusikon laatu ja kasvu olisi nyt parempi. Se määträ mitä nyt mahdollisesti tuli koivutukkia olisi kuusivaihtoehdossa ollut jo kuusitukkia.
Juuri tämä kohta oli laadultaan parasta . Hiukan tästä kuvauspisteen suuntaan kuusten laatu oli kärsinyt huomattavasti päälle levittäytyvistä koivunrötjäkkeistä.
Kehotan vielä vertaamaan uran oikeaa ja vasenta puolta keskenään. Puiden kehityksessä on huima ero . Kuusitukkejakin tuli oikealta puolelta , mutta vasemman puolen kohdalla tukkisavottaan päästään 10-15 vuotta myöhemmin.
Heh, puuntakusen parempihintainen kuusikuitu joo. Peräti hurja euron ero että kyyyllä on se parempi. Sillä jo alkaa tulla kovaa tiliä. Ja sillä ei sitten ole mitään merkitystä että tosiaan niistä koivuista tehtiin jo tukkia. Eiköhän tämä valinta ollut tähän hakkuuseen aivan loistovalintaa. Kun mitään ei kuitenkaan ole menetetty. Kuusista tuli torsot pois ja jäi nopeasti elpyvä kuusikko kasvuun. Kaksivaihe antaa aivan kovaa tulosta. ”Kuusiuskovalle” se tietenkään ei sitä ole.
Äläpäs Jesse sotke asioita. Eihän hakkuutavassa mitään vikaa ollut, vaan kyse oli kasvatustavasta.
Teillä on siellä Harjavallassa hinnat toisin kuin meillä.
Saisit haavoillesi hyvän takuuhinnan meidän kuusikuidun hinnasta johdettuna!
Toivottavasti ei tule pahasti tuulenkaatoja tälle kohteelle. Kuusien juuret ovat nyt hyvin kapealla alalla.
Tähän asti tuuli on tarttunut kuusia pitempien koivujen latvuksiin ja kuuset ovat päässeet vähemmällä. Nyt tilanne on toinen. Pahimmillaan tällainen kuusikko menee vajaatuottoiseksi.
Koivut kasvoivat ryhmissä ojien varsilla , jopa viisi kappaletta neliömetrillä . Viiden metrin säteellä niistä ei kuusi ollut menestynyt . Onneksi ojien välisellä alueella koivua esiintyi vain harvakseen .
Koivujen laho johtui halkeilusta . Osalla se oli lähtenyt likkeelle haaran irtoamisen jälkeen synyneestä repeämästä.
Lieneekö kukaan tutkinut ravinteiden puutoksen mahdollista lahoa lisäävää vaikutusta. Peltopuolella varsinkin juurikasvit ovat epämuotoisia ja onttoja boorinpuutteen seurauksena . Kokemuksieni mukaan boorin niukkuudesta kärsivässä kuusikossa on tavallista enemmän kahoja yksilöitä . Koivullakin näyttäisi olevan samoja ongelmia .
Minulla on vähän samantyyppinen tilanne: peltoon istutettu rauduskoivikko, ikä 42 v + alle istutettu kuusentaimikko, jonka ikä on 30 v. Maapohja luokiteltu lehdoksi. Metsäsuunnitelman mukaan uudistuskypsä,
Rauduskoivua on 200 kpl/ha, noin 150 m3/ha, paksuus yli 30 cm, pituus 26 m. Kuusi 600 kpl/ha, noin 80 m3/ha, paksuus 16 cm, pituus 12 m. Kuusenlatvat hipovat koivun alaoksia, mutta ovat vielä ehjiä.
Poiketaan suunnitelmasta ja poistetaan koivut. Kuitumittaiset kuuset jätetään lihomaan tukiksi. Jos hakkaisin aukoksi, menis kuuset kuitupinoon, ja alkais ankara heinäsota.
Peltokoivikot ovat usein lahoja, ja pakkashalkeamia täynnä. Siksi ne pitää hakata ennen kiirettä.
Vähän isohkoiksi päässyt aluspuut.
Täytyy sanoa että on hienosti ylispuut poistettu.
Kyllä kaksijakoisen metsän kasvatus antaa varmasti parhaan tuloksen, tuossa on säästänyt 20 vuotta ja ei tarvitse tehdä uudistustoimenpiteitä, muokkausta, istutusta, heinäystä, taimikonhoitoja jne…
Säästö on vähän kyseenalainen . Kuvassa ei näy niitä lukisia tasalatvaisia ja pituudeltaan puolet vasemman reunan puista olevia runkoja.
Koivua oli pääasiassa uran vasemmalla puolella . Pituusero ilman koivujen varjostusta kasvaneisiin oikean reunan kuusiin oli reilu kolme metriä . Läpimitassa suhteellinen ero oli vielä suurempi.
Korjuu 20 asteen pakkasessa onnistui yllättävän hyvin . Ei näkynyt merkkejä latvojen katkeamista , vaikka puuta poistui 100 m3 hehtaarilta . Valtaosa ”sadosta” oli leveälatvaisia koivuja , osa niistäkin tyvestä lahoja . Toki muutama kuutio vaneriakin tuli palstalta taiteiltua , katkaisusahaukset kieli keskellä suuta .
Kuvan perusteella nättiä jälkeä! Paljon on tullu klapiaihiota. Ja aika massiivinen ero on kuusten välillä, jos samanikäisiä ovat…
Klapiaihioita kyllä ! Haaralumppia on tanner lavanaan …ja paksuja latvoja . Niitä ei karsi Tanelikaan 🙂
100m3 ha…ihan kiitettävä saanto. Kasvava metsä vielä jäi jälkeen. eli kaksi kerros metsä toiminut hyvin eikä kuusen latvat näy olevan pilalla, vaikka joissain ketjuissa niin väitetty että koivu ylispuu tuhoaa kuusikon.
Vaatii metsänomistajalta hiukan enemmän viitseliäisyyttä seurata ettei kuusen latvat riispaannu. Kyllä onnistuu hyvin mutta harvennuksia aivan moottorisahatyönä tarpeen mukaan.
Työnjälki on kyllä hyvää, mutta olen suorittavan kanssa samaa mieltä siitä, että taloudellinen tuotto ei välttämättä ole tässä ollut paras mahdollinen.
Jos koivuja ei olisi ollut ollenkaan, kuuset lähestyisivät hyvin hoidettuina nyt jo tukkikoa. Harvennuksesta olisi tullut motteja suunnilleen saman verran, mutta koivukuidun sijasta parempihintaista kuusikuitua. Samalla kuusikon laatu ja kasvu olisi nyt parempi. Se määträ mitä nyt mahdollisesti tuli koivutukkia olisi kuusivaihtoehdossa ollut jo kuusitukkia.
Juuri tämä kohta oli laadultaan parasta . Hiukan tästä kuvauspisteen suuntaan kuusten laatu oli kärsinyt huomattavasti päälle levittäytyvistä koivunrötjäkkeistä.
Kehotan vielä vertaamaan uran oikeaa ja vasenta puolta keskenään. Puiden kehityksessä on huima ero . Kuusitukkejakin tuli oikealta puolelta , mutta vasemman puolen kohdalla tukkisavottaan päästään 10-15 vuotta myöhemmin.
Tuliko minkä verran koivutukkeja?
Heh, puuntakusen parempihintainen kuusikuitu joo. Peräti hurja euron ero että kyyyllä on se parempi. Sillä jo alkaa tulla kovaa tiliä. Ja sillä ei sitten ole mitään merkitystä että tosiaan niistä koivuista tehtiin jo tukkia. Eiköhän tämä valinta ollut tähän hakkuuseen aivan loistovalintaa. Kun mitään ei kuitenkaan ole menetetty. Kuusista tuli torsot pois ja jäi nopeasti elpyvä kuusikko kasvuun. Kaksivaihe antaa aivan kovaa tulosta. ”Kuusiuskovalle” se tietenkään ei sitä ole.
Äläpäs Jesse sotke asioita. Eihän hakkuutavassa mitään vikaa ollut, vaan kyse oli kasvatustavasta.
Teillä on siellä Harjavallassa hinnat toisin kuin meillä.
Saisit haavoillesi hyvän takuuhinnan meidän kuusikuidun hinnasta johdettuna!
Korjuujälki näyttää kuvassa todella hyvältä, etenkin pakkasella korjatuksi.
Osaatko, Suorittava, sanoa paljonko oli ’rötjäkkeiden’ runkoluku/ha? Mietin syitä koivujen huonoon laatuun.
Toivottavasti ei tule pahasti tuulenkaatoja tälle kohteelle. Kuusien juuret ovat nyt hyvin kapealla alalla.
Tähän asti tuuli on tarttunut kuusia pitempien koivujen latvuksiin ja kuuset ovat päässeet vähemmällä. Nyt tilanne on toinen. Pahimmillaan tällainen kuusikko menee vajaatuottoiseksi.
Koivutukkeja tuli korkeintaan kymmenen kuutiota .
Koivut kasvoivat ryhmissä ojien varsilla , jopa viisi kappaletta neliömetrillä . Viiden metrin säteellä niistä ei kuusi ollut menestynyt . Onneksi ojien välisellä alueella koivua esiintyi vain harvakseen .
Koivujen laho johtui halkeilusta . Osalla se oli lähtenyt likkeelle haaran irtoamisen jälkeen synyneestä repeämästä.
Lieneekö kukaan tutkinut ravinteiden puutoksen mahdollista lahoa lisäävää vaikutusta. Peltopuolella varsinkin juurikasvit ovat epämuotoisia ja onttoja boorinpuutteen seurauksena . Kokemuksieni mukaan boorin niukkuudesta kärsivässä kuusikossa on tavallista enemmän kahoja yksilöitä . Koivullakin näyttäisi olevan samoja ongelmia .
Minulla on vähän samantyyppinen tilanne: peltoon istutettu rauduskoivikko, ikä 42 v + alle istutettu kuusentaimikko, jonka ikä on 30 v. Maapohja luokiteltu lehdoksi. Metsäsuunnitelman mukaan uudistuskypsä,
Rauduskoivua on 200 kpl/ha, noin 150 m3/ha, paksuus yli 30 cm, pituus 26 m. Kuusi 600 kpl/ha, noin 80 m3/ha, paksuus 16 cm, pituus 12 m. Kuusenlatvat hipovat koivun alaoksia, mutta ovat vielä ehjiä.
Poiketaan suunnitelmasta ja poistetaan koivut. Kuitumittaiset kuuset jätetään lihomaan tukiksi. Jos hakkaisin aukoksi, menis kuuset kuitupinoon, ja alkais ankara heinäsota.
Peltokoivikot ovat usein lahoja, ja pakkashalkeamia täynnä. Siksi ne pitää hakata ennen kiirettä.
Harvinaisen hyvin onnistunut ei ole pilalleraiskattu mitä monesti näkee tämän tyylisissä hakkuissa.
Puun takaa
Toivottavasti ei tule pahasti tuulenkaatoja tälle kohteelle. Kuusien juuret ovat nyt hyvin kapealla alalla.
*** Tämä on niin totta. Toivottavasti on tuulten suhteen suojainen paikka. Muuten osaa tulla lähes täystuho kunnon myräkällä.
Juuret olivat paikoin kovasti näkösällä. Onneksi kuvio on suojaisessa paikassa .(eikä ole oma)