En minäkään noille kuusille paljon arvoa antaisi. Noin komean männikön kun laittaa kenttään niin eihän niistä mitään jää jäljelle. Ei muuta kuin loputkin raivuusahalla nurin ja perinteinen viljely.
Siinä ja siinä ! En kyllä näkemättä osaisi tehdä lopullista ratkaisua. Kuvan perusteella vuosikasvainkin aivan hyvä, kun taimikko on ylispuiden alla.
Tästä syntyisi hyvä koeala ja seuraamisen kohde, koska kasvupaikka on Mt pohjaa. Korjuuseen kannattaa varata luotto motoyrittäjä, ” väkisinkin korjuu vähän runtelee taimia ”.
Jos kuvio on vesistön rannalla ja aurinkoon päin niin kasvupaikka on ainakin Mt:n vahvempi reuna. Kesä aikaiset ilmavirtaukset on yleisemmin etelän puolella ja kuivana kesänä kulkeutuu kosteutta ja valoa sopivasti kasvua kiihdyttämään.
Korjuun jälkeen lopputarkastus ja päätelmä, jos ei hyvä niin muokkaus ja viljely.
Miettikääpä kuinka tuonkin hakkaisi koneellisesti (kaatosuunnat) kun poistettavaa puuta on noinkin paljon. Jos kaataa yhteen paikkaan kaikki linjasta niin puita joutuu vetämään aika tavalla. Samoin puintilaaniin tulee melkoiset puumäärät jotka omalta osaltaan lahmaavat taimia. Minusta tuo on ehdottomasti liian tiukka ylispuuhakkuu ja puut liian suuria että järkevästi jäisi taimia jäljelle.
Ei onnistu koneketjun työnä ilman taimi ja juuristo vurioita. Talvella jo pieni hipaisu taimeen karsii sen, kesällä taas pinta juuristo tuhoutuu ja lahottaja sieni saa jalansian.
Kyllä 300 – 400 r / ha on liikaa jos ko. taimikosta pitäisi kasvattaa uusi metsä, latvusmassalla ja tavaralajilla tilan puute. Järeä moto ja ” ammatti metsuri ” ( kuljettaja ) niin jotakin voi säästyä.
Jatkotoimenpiteet korjuun jälkeen, mitä halutaan sairas vajaatuottoinen tai viljely uudelleen.
Jos olisi käyttöön vielä Pika 75 – kone, kävisi ylispuiden poisto siististi aliskasvua rikkomatta.
Kuusentaimet kun ovat vain noin kymmenvuotiaita, ne luultavasti intoutuvat kunnon kasvuun 2 – 3 vuoden ihmettelyn jälkeen.
Olisi kuitenkin muistettava kaikkien, että avohakkuun jälkeinen viljely maksaa melko paljon verrattuna jo miehenmittaiseen kuusentapikkoon.
Saattaa olla yllätys jollekkin, että pienestä puusta kasvaa iso puu, jos sen antaa kasvaa.
Mitä teemme laholla isolla puulla jätkä pätkät?
Kympin e-puuta kasvattaa seuraavat kuusikymmentä vuottako?
Ite en tuosta metsää yrittäisi. Yhden olen tuollaisen säästänyt sähköyhtiön reunametsäalueella. Kun ne listii sen kuitenkin kymmenmetrisenä ei paljon metsätaloudesta kannata mainita.
Yhdellä hehtaarin kuviolla on tuollainen mistä männyt poistettu. 50 vuoden kasvatuksen jälkeen puusto on ensiharvennus kokoista. Jääkööt se muistuttamaan että ei ikinä tuollaista ala kasvattaa.
Itsellä oli samanlainen palsta tutun metsäkoneyrittäjän kanssa käytiin paikanpäällä ennen hakkuuta ja mietittiin mitä tehdään, heillä koneet suht isoja päätehakkuu motoja, noh raivasin kuuset pois kaikki ja sitten hakkuu… Hakkuun jälkeen sitten äestys ja männyn kylvö, olen ollut tyytyväinen hieno taimikko nykyään.. Teen jatkossakin samalla tavalla koska nykykoneet isoja ja tässäkin puut sen kokoisia että pienet kuuset voi voi..
Ennakkoraivaus kaikkipois-menetelmällä. Ettei vaan tule isännälle eikä konekuskille mieleen jättää mokomia hidaskasvuisia lahonkantajia ”kasvamaan”. Konetyökin nopeutuu aika lailla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Aika paha yhtälö. Lähes mahdoton. Huono alikasvoskin.
Onpa upea alikasvoskuusikko . Jätä muutama sata suojuspuuta lihomaan .Rohkeasti vain !
En minäkään noille kuusille paljon arvoa antaisi. Noin komean männikön kun laittaa kenttään niin eihän niistä mitään jää jäljelle. Ei muuta kuin loputkin raivuusahalla nurin ja perinteinen viljely.
Karsimalla ja lannoittamalla voisi tulla joulukuusia?
Siinä ja siinä ! En kyllä näkemättä osaisi tehdä lopullista ratkaisua. Kuvan perusteella vuosikasvainkin aivan hyvä, kun taimikko on ylispuiden alla.
Tästä syntyisi hyvä koeala ja seuraamisen kohde, koska kasvupaikka on Mt pohjaa. Korjuuseen kannattaa varata luotto motoyrittäjä, ” väkisinkin korjuu vähän runtelee taimia ”.
Jos kuvio on vesistön rannalla ja aurinkoon päin niin kasvupaikka on ainakin Mt:n vahvempi reuna. Kesä aikaiset ilmavirtaukset on yleisemmin etelän puolella ja kuivana kesänä kulkeutuu kosteutta ja valoa sopivasti kasvua kiihdyttämään.
Korjuun jälkeen lopputarkastus ja päätelmä, jos ei hyvä niin muokkaus ja viljely.
Sanoppa minulle hölmölle mitä karsin ja lannoitan.Anneli sie oot viisas vastaamaan mie oppivainen lukemaan.KIITOS!
Miettikääpä kuinka tuonkin hakkaisi koneellisesti (kaatosuunnat) kun poistettavaa puuta on noinkin paljon. Jos kaataa yhteen paikkaan kaikki linjasta niin puita joutuu vetämään aika tavalla. Samoin puintilaaniin tulee melkoiset puumäärät jotka omalta osaltaan lahmaavat taimia. Minusta tuo on ehdottomasti liian tiukka ylispuuhakkuu ja puut liian suuria että järkevästi jäisi taimia jäljelle.
Ei onnistu koneketjun työnä ilman taimi ja juuristo vurioita. Talvella jo pieni hipaisu taimeen karsii sen, kesällä taas pinta juuristo tuhoutuu ja lahottaja sieni saa jalansian.
Kyllä 300 – 400 r / ha on liikaa jos ko. taimikosta pitäisi kasvattaa uusi metsä, latvusmassalla ja tavaralajilla tilan puute. Järeä moto ja ” ammatti metsuri ” ( kuljettaja ) niin jotakin voi säästyä.
Jatkotoimenpiteet korjuun jälkeen, mitä halutaan sairas vajaatuottoinen tai viljely uudelleen.
Jos olisi käyttöön vielä Pika 75 – kone, kävisi ylispuiden poisto siististi aliskasvua rikkomatta.
Kuusentaimet kun ovat vain noin kymmenvuotiaita, ne luultavasti intoutuvat kunnon kasvuun 2 – 3 vuoden ihmettelyn jälkeen.
Olisi kuitenkin muistettava kaikkien, että avohakkuun jälkeinen viljely maksaa melko paljon verrattuna jo miehenmittaiseen kuusentapikkoon.
Saattaa olla yllätys jollekkin, että pienestä puusta kasvaa iso puu, jos sen antaa kasvaa.
Mitä teemme laholla isolla puulla jätkä pätkät?
Kympin e-puuta kasvattaa seuraavat kuusikymmentä vuottako?
Ite en tuosta metsää yrittäisi. Yhden olen tuollaisen säästänyt sähköyhtiön reunametsäalueella. Kun ne listii sen kuitenkin kymmenmetrisenä ei paljon metsätaloudesta kannata mainita.
Yhdellä hehtaarin kuviolla on tuollainen mistä männyt poistettu. 50 vuoden kasvatuksen jälkeen puusto on ensiharvennus kokoista. Jääkööt se muistuttamaan että ei ikinä tuollaista ala kasvattaa.
Pätkälle tiedoksi, että noiden ikä voi olla vaikka 30 vuotta.
Olispa mielenkiintoinen savotta, nimimerkillä ” kokemusta on.”
Itsellä oli samanlainen palsta tutun metsäkoneyrittäjän kanssa käytiin paikanpäällä ennen hakkuuta ja mietittiin mitä tehdään, heillä koneet suht isoja päätehakkuu motoja, noh raivasin kuuset pois kaikki ja sitten hakkuu… Hakkuun jälkeen sitten äestys ja männyn kylvö, olen ollut tyytyväinen hieno taimikko nykyään.. Teen jatkossakin samalla tavalla koska nykykoneet isoja ja tässäkin puut sen kokoisia että pienet kuuset voi voi..
Ennakkoraivaus kaikkipois-menetelmällä. Ettei vaan tule isännälle eikä konekuskille mieleen jättää mokomia hidaskasvuisia lahonkantajia ”kasvamaan”. Konetyökin nopeutuu aika lailla.