Ylispuuhakkuu 3

Vaikka jälki edelliessä kuvassa näytti karulta, säästyi taimia lopulta riittävästi. Kuva otettu seuraavana kesänä, särkyneet taimet raivattu ja säästyneet tiheiköt kevyesti harvennettu.

Kommentit (9)

  1. Ammatti Raivooja

    Raivurilla siistiminen eli yksittäiset käkkärät ja missä on liian harvana ja jättäisin vain ehjät ryhmät. Laikumätästys ja varmistus koivunkylvöllä. Koivua näyttäs tulevan muutenkin jos maa vaan muokataan. Näin tekisin itse. Tai kesäkoivu istutettuna.

  2. Mäntyvaltainen ylispuusto hakattu pois ja taimiaines luontaisesti syntynyttä kuusta. Kuvista päätelleen ollaan vt-pohjalla tai korkeintaan mt:n karummassa päässä. Kuusentaimet lähtevät kyllä hienosti kasvuun, ainakin nämä kuvassa näkyvät. Riukuvaiheen jälkeen kasvunihme tulee hiipumaan. Toki prosenttuaalinen tuotto on huima kun uudistamiseen ei ole tarvinnut investoida. Prosenteilla ei kuitenkaan osteta mersuja eikä edes maitoa.

  3. Kyllä tämä on mt-pohja. Kasvupaikka näyttää karulta tässä vaiheessa, kun paahteisuus on lisääntynyt ja pohjakerroksen kasvillisuus mukautumassa muuttuneeseen tilanteeseen. Kuuset eivät ole erityisen vanhoja ja lahoa ei näkemäraivauksen ja hakkuun jälkeisen raivauksen aikana havaittu.

    Aika usein nyt hakattavat tukkikuusikot ovat kasvaneet nuorina hitaasti, sen voi helposti havaita kantoja syynäämällä. Eihän se kasvu ehkä yhtä kovaa ole kuin istutusmetsiköissä, mutta töiden ja suorien kustannusten puolesta säästö on melkoinen. Moni arvostaa myös sitä, että maanmuokkausta ei tarvitse tehdä ja vesistöpäästöjä tulee vähemmän.

  4. Ammatti Raivooja

    Se laho tulee sitten myöhemmin särkyneitä juuria ja niskoja pitkin. Ennakkoraivauksilla näkee mitkä kuuset on ollut olemassa harvennuksen aikoihin vaikka ulkoapäin niissä ei näy mitään. Noissa jää terveiksi ne, jotka ei ole olleet lähellä konetta tai kaatuneita puita. Sen takia jättäisin itse varmasti vauriottamat puskat. loput pois ja viljely.

  5. Uskon myös että lahovaikutus ei ole vielä selvinnyt. Uskon että ne saattavat tulla kuten ammattiraivooja kirjoitti. Päällepäin sitä ei näy eikä raivuuvaiheessa niitä ole ehtinyt tulla.

    En tiedä mikä tuossa perinteisessä uudistuksessa nyt niin pahaa on. Eihän muokkauskulut ole kuin 300 ekee / ha ja taimet päälle. Vastineena saa varmasti hyvän ja terveen puusukupolven hyvälle kasvupohjalle. Kun vielä muistaa perkauksen alkuvaiheessa niin varmasti saa tiheän ja kasvavan metsän tilalle. Ei ole vajaatuottoa eikä pelkoa myöhemmin syntyvistä lahoista jos maapohja ei ole saastunut.

  6. Omissa kokeiluissa on tullut huomattua, että luontaisesti syntyneessä kuusikossa laadun takaamiseksi on oltava enemmän taimia kuin istutustaimikossa. Osa luontaisesti syntyneistä ja vapautetuista kuusista ovat tyvestä aivan mutkalla. Siis ”normaalissa” taimikossa selkeitä poistettavia, mutta luontaisessa ei ole aina varaa valita. Paljonko tuohon jäi taimia?

  7. Raivuri oikeassa. Siksi itsekkin mielelläni konttaan moottorisahalla kuusipuskat kun pitää nähdä mikä siellä todella on sitä kasvatusaineistoa.

  8. ”Perinteisen menetelmän” maininneelle Metsuri motokuskille tiedoksi: vielä 60 vuotta sitten oli usein tapana istuttaa kuusentaimet suojuspuuston alle, joka saattoi olla vaikka vanerikoivikko. Nyt niitä avohakataan ajattelematta metsikön syntytapaa sen kummemmin.

    Satakunta ylijäämätainta kävin tähän istuttamassa aukkopaikkoihin, mutta melko varmasti turhaa työtä tein. Viimeistään ensiharvennuksessa aukkoisuus tasoittuisi ja siitä istutustaimesta nyt ei saa 80-litraisena hakattuna kahdentoista euron kuutiohinnalla kun sen vajaan euron.

    Näitä vastaavia kohteita on meidän mailla hakattu aiemminkin, osa jo 03-kehitysluokkaa. Voisin tietysti ladata kuvia myös niistä, mutta kun syntyhistoria näkyy enää viljelymetsiin verrattuna lähinnä tyven tiheämpänä oksaisuutena, niin lisäarvoa tämä ei taitaisi juuri tuoda. Ensiharvennuksissa ei lahoa ole mainittavasti ollut.

    Alikasvoksia hyödynnettäessä on ensiarvoisen tärkeää kyetä arvioimaan puuston elinkelpoisuus ja kasvupaikan riittävä viljavuus. Monella voi olla kokemuksia esimerkiksi vt-männikön alle syntyneestä 30-vuotiaasta taimikosta, minkä kanssa ei kovin kaksiseen lopputulokseen päästä.

    Lahoriskistä puheen ollen enemmänkin olisin huolissani sulan maan aikaan tehtävistä harvennuksista (kuten tämä alkutalvi). Puun kohdatessa sulan maanpinnan oksia katkeaa ja tyviosa painuu maahan kuorien juuria. Siihen sitten sieni iskee ja loppu onkin kaikkien tiedossa.

  9. Ammatti Raivooja

    Mitä sitä huolissaan olemaan ku tiedetään, että kuusentaimikko ei ole mitenkään erityisen herkkä laholle, ehkä.