Pistelannoitus on huono menetelmä. Lannoitetta kannattaa levittää koko alalle 600kg/ha jolloin jiokaiselle neliölle tulee 60g.100g/m2 enempää ei neliölle kannata laittaa sen takia, että metsämaa ei pysty pistemäisiä annoksia puskuroimaan. Puut eivät ota ravinteita juurillaan suoraan vaan mykorritsa sienten kautta. Sieni taasen on jokseenkin tasaisesti metsänpohjassa -> kannattaa levittää tasaisesti.
Kuinkas korkeelle nuo on muuten karsittu? Kuvasta jos selvää suan nii näyttäs jo melko alhaalta alkavan ilkeitä kuivia tappeja. Tosin kuvathan ”valehtellee” monesti jonniin verran.
Tuo fiskarssin leikkuri on tullu koivulle ja lepälle hyväks havaittua täälläkin (n. 4m korkeuteen asti), mutta männyn karsinta onnnistuu sitten jo ainakin meikäläisen mielestä paremmin ja nopeammin hyvällä oksasahalla. (Ja kuusi on sitten oma lukunsa kokonaan.) Viimeset karsintareissut sitten sinne n. 6-8m korkeuteen asti pelkästään oksasahalla. Seuraavaks pitäs hommata pitempi oksasaha tai viritellä tuohon jatkopätkä. :/
Nuinkin pitkään menny suomeen rantautumisesta ja siltikin vielä loppupeleissä melko harvinaista touhua (ainakin tiälläpäin). Kokeeko suurin osa sen sitten liian työlääksi toimenpiteeksi.
On ne suattanna työvälineet olla sillon vähän toisen näkösiä kun nykyään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kuvio hakattu 1968+kylvö
Taimikonhoito 1977
Roskapuuston raivaus 1996
Pystykarsinta 1997
Valioharvennus 1999
Rungon läpimitta 22 cm, 2009.
Tavoiteläpimitta 32 cm. l. 10 cm puuttuu.
Pistelannoitus seuraava toimenpide.
Pistelannoitus on huono menetelmä. Lannoitetta kannattaa levittää koko alalle 600kg/ha jolloin jiokaiselle neliölle tulee 60g.100g/m2 enempää ei neliölle kannata laittaa sen takia, että metsämaa ei pysty pistemäisiä annoksia puskuroimaan. Puut eivät ota ravinteita juurillaan suoraan vaan mykorritsa sienten kautta. Sieni taasen on jokseenkin tasaisesti metsänpohjassa -> kannattaa levittää tasaisesti.
Kustannuskysymys…
Levitän 3 metrin säteelle eli n. 30 m2.
Ko. kuviolla 120 valiorunkoa, eli 1/3 osa jää lannoittamatta.
Hyvältähän tuo näyttää.
Kuinkas korkeelle nuo on muuten karsittu? Kuvasta jos selvää suan nii näyttäs jo melko alhaalta alkavan ilkeitä kuivia tappeja. Tosin kuvathan ”valehtellee” monesti jonniin verran.
4 metriä…riitti aikoinaan valtion tukiaisiin.
Tämä kohde jäi tosin tukien ulkopuolelle.
Nykyään karsin Fiskarsin oksaleikkurilla, kevyt ja työ on helppoa verrattuna sahaamiseen. Työjälkikin on hyvä.
Siltähän tuo näyttikin.
Tuo fiskarssin leikkuri on tullu koivulle ja lepälle hyväks havaittua täälläkin (n. 4m korkeuteen asti), mutta männyn karsinta onnnistuu sitten jo ainakin meikäläisen mielestä paremmin ja nopeammin hyvällä oksasahalla. (Ja kuusi on sitten oma lukunsa kokonaan.) Viimeset karsintareissut sitten sinne n. 6-8m korkeuteen asti pelkästään oksasahalla. Seuraavaks pitäs hommata pitempi oksasaha tai viritellä tuohon jatkopätkä. :/
Ja ilman tukiaisia tietysti 😉
Pystykarsinta on vanhimpia metsänhoitomenetelmiä Suomessa. Alan pioneeri oli A.G Blomqvist, joka toi pystykarsinnan Suomeen euroopasta 1870-luvulla.
Nuinkin pitkään menny suomeen rantautumisesta ja siltikin vielä loppupeleissä melko harvinaista touhua (ainakin tiälläpäin). Kokeeko suurin osa sen sitten liian työlääksi toimenpiteeksi.
On ne suattanna työvälineet olla sillon vähän toisen näkösiä kun nykyään.