Kirjauutuus jatkuvasta kasvatuksesta

Sauli Valkonen vastasi kysymyksiin kirjan julkistamistilaisuudessa

Sauli Valkonen kirjan julkaisutilaisuudessa

Mistä jatkuvassa kasvatuksessa oikein on kysymys? Poistetaanko poimintahakkuissa vain isoja tukkipuita? Miten siirryn eri-ikäiskasvatukseen tasaisessa kuusikossa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Metsäkustannuksen julkaisema kirja Metsän jatkuvasta kasvatuksesta.

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Sauli Valkosen koostamasta kirjasta löytyy vastaus reiluun sataan kysymykseen, joita jatkuvasta kasvatuksesta vuosien varrella on esitetty. Lue alta, miten Valkonen vastasi kirjan julkistamistilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

  1. Miten idea kirjaan syntyi?
    Oli saatu paljon uutta tietoa ja tuli tarve kertoa siitä. Kun keskustelee jatkuvasta kasvatuksesta metsänomistajien, metsäalan ammattilaisten tai muiden metsästä kiinnostuneiden kanssa, esiin nousevat aina samat kysymykset. Mieleen tuli, että niistä voisi tehdä hyvän kirjan.
  2. Kenelle kirja on suunnattu?
    Metsänomistajille, metsäammattilaisille ja muille metsän jatkuvasta kasvatuksesta kiinnostuneille.
  3. Mikä on yleisin jatkuvasta kasvatuksesta esitetty kysymys?
    Yleensä kysytään, eikö jatkuva kasvatus ole metsän perintötekijöille kovin turmiollista. Ainakin teoriassa perintötekijät voivat jatkuvassa kasvatuksessa huonontua jonkin verran, kun metsiköstä poistetaan suurimpia puita. Vaikutus on kuitenkin todennäköisesti hyvin pieni. Pienemmät, kasvamaan jätettävät puut eivät ole perinnöllisesti hidaskasvuisempia kuten tasaikäismetsässä, vaan nuorempia ja alikasvoksena jurottaneita.
  4. Jatkuvaa kasvatusta tarkoittavia termejä on paljon. Mikä niistä on oikea?
    Jatkuvalle kasvatukselle ei ole virallista termiä, ja kukin voi käyttää mieleistään. Puhutaan myös esimerkiksi peitteisestä tai avohakkuuttomasta metsänkasvatuksesta ja metsän erirakenteiskasvatuksesta. Metsälaissa ja metsänhoitosuosituksissa käytetään nimitystä eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus.
  5. Onko jotain, mitä jatkuvasta kasvatuksesta ei vielä tiedetä?
    Siihen, kumpi metsänkasvatusmenetelmä – tasarakenteinen metsänkasvatus vai eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus – on taloudellisesti kannattavampi, ei löydy nyt eikä tulevaisuudessakaan yhtä oikeaa, kaikkiin tilanteisiin sopivaa vastausta. Se, mitä pidetään kannattavana, riippuu näkökulmasta ja valinnoista. Kannattavuuteen vaikuttavat niin korjuu- ja metsänhoitokustannukset, tulojen odottamiseen kuluva aika kuin korkokantakin.
  6. Tuleeko jatkuvan kasvatuksen periaattein kasvatetusta metsiköstä myyntiin vain tukkipuuta?
    Myyntiin tulee kuitupuutakin. Sitä kertyy muun muassa tukkien latvaosista ja ajourilta. Kaikkiaan tasa- ja eri-ikäisrakenteisen metsän ero tukkipuuprosentissa ei ole kovin suuri.
  7. Onko jatkuva kasvatus hyväksi luonnolle?
    Joillekin lajeille on, toisille ei. Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Jatkuva kasvatus suosii erityisesti niitä metsälajeja, jotka vaativat metsältä pysyvää peitteisyyttä. Metsäluonnon monimuotoisuuden avaintekijöinä pidetään kuitenkin lahopuun ja kuolleen puun määrän lisäämistä. Niitä ei synny jatkuvassakaan kasvatuksessa itsestään.
  8. Hoidatko omia metsiäsi jatkuvan kasvatuksen periaattein?
    Kyllä, en maisemallisista syistä halua pieneen metsääni avohakkuita.

 

Tutustu Metsän jatkuvasta kasvatuksesta -kirjaan!