EU-direktiivin käännösvirhe haitannut puunkorjuuta Ruotsissa – hakkuita estetty turhaan?

EU:n lintudirektiivistä on noussut Ruotsissa kohu – tai tarkemmin sanottuna lintudirektiivin ruotsinnoksesta. Ruotsalaislehti Dagens Industri uutisoi viime viikon lopulla, että käännösvirhe lintudirektiivin ruotsinnoksessa on tehnyt direktiivistä ruotsalaisille tiukemman kuin muille jäsenmaille.

Viime päivinä asiasta on uutisoinut myös muun muassa ruotsalaislehti ATL. Sen mukaan käännösvirhe on saattanut johtaa siihen, että viranomaiset ovat estäneet hakkuita turhaan.

Kohussa on kyse englanninkielisestä sanasta significant, joka tarkoittaa suomeksi merkittävää. Lintudirektiivin mukaan esimerkiksi hakkuista ei saa aiheutua linnuille merkittävää haittaa. Direktiivin ruotsinnoksen mukaan hakkuiden pysäyttämiseen riittää kuitenkin, että ne ”eivät ole vailla merkitystä” (ruotsiksi ”inte saknar betydelse”).

LRF perustaisi komission sotkua selvittämään

Ruotsin maataloustuottajien keskusliiton LRF:n mukaan kyseessä on oikeusskandaali. Käännösvirheestä kärsineiden metsänomistajien määrää on organisaation mukaan vaikea arvioida, mutta virhe on sen mukaan johtanut noin tuhanteen oikeustapaukseen kolmen viime vuoden aikana.

LRF vaatii, että Ruotsiin perustetaan komissio selvittämään, miten moneen metsänomistajaan käännösvirhe on vaikuttanut, miten tilanne on päässyt syntymään ja miten vastaavat tilanteet voidaan jatkossa välttää.

Ruotsi korjaa käännösvirhettä parhaillaan Euroopan unionin neuvoston oikeudellisen yksikön avustuksella. Ruotsin metsäviranomaisen Skogsstyrelsenin mukaan käännösvirheellä ei ole ollut merkittävää vaikutusta.

”Tottakai on hyvä, että käännökset ovat samanlaiset, mutta en näe tässä dramaattista eroa”, sanoo ATL:n haastattelema Mari Hansson Skogsstyrelsenin valvontayksiköstä.

Lintudirektiivi on ollut voimassa Ruotsissa vuodesta 2009. Käännösvirhe direktiivissä huomattiin viime elokuussa.

Käännökset tehdään EU:ssa

Onko Suomessa voinut tapahtua vastaavaa, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Antti Leinonen?

”Ei ole ainakaan minulle tullut sellaista vastaan. Ministeriössä luetaan aina myös englanninkielisiä versioita ja vertaillaan kansallisia versioita niihin. Monesti asiat ovat aika tulkinnanvaraisia, joten jo sen takia on hyvä katsoa usealla kielellä, että varmasti ymmärretään, mitä tekstissä halutaan sanoa.”

Leinosen mukaan jäsenmaat eivät itse käännä EU:n virallisia asiakirjoja omalle kielelleen, vaan käännökset tekee EU:n päässä toimiva viranomainen.

Artikkeliin lisätty 2.10.2025 klo 14.25 maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijan Antti Leinosen osuus.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.