Koneen Säätiön syksyn rahoituspäätökset on julkistettu. Yleisessä haussa rahoitusta tieteen ja taiteen tekemiseen myönnettiin yhteensä yli 52 miljoonaa euroa. Lisäksi erillisessä Metsän puolella -haussa rahoitusta myönnettiin yhteensä 2,9 miljoonaa euroa metsäaiheisille hankkeille.
Metsäaiheista filosofian tohtori Maiju Peura ja työryhmä sai 354 900 euroa tutkimukseen luontovaikutusten mittareiden yhteensovittamisesta ja kokonaisluontovaikutuksen laskennasta. Tutkimuksen kohteena on Metsähallituksen Luontopalvelut.
Tutkijatohtori Kati Katajisto ja työryhmä sai 439 500 euroa hankkeeseen, joka tutkii metsien ja yhteiskuntarauhan kytköksiä suomalaisessa yhteiskunnassa 1900-luvun aikana.
”Tavoitteena on avata uudenlainen historiallinen näkökulma metsien ja yhteiskuntarauhan suhteeseen ja tuottaa tietoa, joka syventää ymmärrystä nykyisen metsäkeskustelun taustoista ja jatkuvuuksista.”
Tutkija Afsar Bekirin ja työryhmän 302 700 euroa saaneen hankkeen tavoitteena on kehittää MetsäGPT – päätöksenteon tukijärjestelmä, joka yhdistää tekoälyn ja osallistavat menetelmät metsäsuunnittelun demokratisoimiseksi. Hakemuksen mukaan ”järjestelmä mahdollistaa tavallisten kansalaisten, alkuperäiskansojen ja muiden sidosryhmien arvojen, huolien ja mieltymysten ilmaisemisen luonnollisella kielellä.”
Lusto 2.0 – Metsäliike luontokäytävien tukena -hanke sai 200 000 euroa. Kolmekärkinen hanke rakentuu ”ekologisia käytäviä koskevaa tutkimustietoa popularisoivasta koulutuskiertueesta ja viestintäkampanjasta, metsävahtitoiminnan laajentamisesta luontokäytäviin sekä luontokäytävien olemassaoloa konkretisoivista Metsämarssi-spektaakkeleista”.
Filosofian maisteri Ripsa Soininen sai 111 400 euroa väitöstutkimukseen siitä, miten maankäyttö, erityisesti metsätalous, on vaikuttanut järvien tummumiseen viimeisen sadan vuoden aikana.
Taiteen maisteri Mari Mäkiö ja työryhmä sai 75 900 euroa installaatioon, joka käsittelee ”ihmisen ja kaarnakuoriaisen, ihmissilmälle melkein näkymättömän metsän asukkaan, yhteiseloa ja tätä kautta avautuvia uusia näkökulmia metsiin”.
Filosofian maisteri Teemu Kaskinen sai 38 900 euroa kirjaan ”Harvennusharha – alaharvennuksen lyhyt historia”. Hakemuksen mukaan kirja kertoo, miten alaharvennus nostettiin metsänhoitokeinoista tärkeimmäksi 1980-luvulta lähtien, ja mitä siitä seurasi.
Filosofian maisteri Eveliina Korkiatupa sai 25 300 euroa tutkimukseen biodiversiteetin elpymisestä trooppisessa sademetsässä ennallistamisen jälkeen.
Ohjaana Virpi Suutarin Raakkukuningas-elokuvan tuotantoon myönnettiin 85 000 euroa. Hakemuksen mukaan kyseessä on ”filosofinen rikoselokuva yhdestä Suomen suurimmasta luonnonsuojelurikoksesta”.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään