Metsäpäivillä Helsingissä otettiin tänään perjantaina lähtölaukaus ensi kevään eduskuntavaalien metsäteemoihin, kun kaikkien suurimpien puolueiden edustajat kokoontuivat paneelikeskusteluun. Ennallistamisen ja hakkuumäärien ohella keskiöön nousivat datakeskukset ja sähkönsiirtolinjat, joihin liittyviä hankkeita pulpahtelee pintaan juuri nyt ennätykselliseen tahtiin.
Näin eri puolueiden edustajat vastasivat kysymykseen siitä, pitäisikö hakkuumääriä Suomessa lisätä tulevaisuudessa.
Sari Multala, ympäristö- ja ilmastoministeri, Kokoomus
”Ei niitä ainakaan me (poliitikot) päätetä, se on ihan selvä. Pitää olla jatkossakin metsänomistajan omassa tahdossa päättää, että miten metsäänsä hoitaa. Olen sitä mieltä, että meidän ei tule rajoittaa metsien käyttöä poliittisilla päätöksillä, ja näin me ollaan tässä hallituksessa toimittu. En siis kannata hakkuurajoituksia, mutta kannatan sitä, että jatkossakin metsäteollisuudessa tavoitellaan entistä parempaa arvonlisää.”
Sari Essayah, maa- ja metsätalousministeri, Kristillisdemokraatit
”Tämä hallitus on selkeästi ilmaissut, että me emme rajoita metsien käyttöä eikä hakkuita. Kyllähän se on markkinat, jotka määrä sitten loppujen lopuksi sen, että minkä verran hakataan ja onko puulle kysyntää. Me emme puolueena ole rajoittamassa omistusoikeutta emmekä myöskään hakkuita. Metsähallituksen mailla käytetään tällä hetkellä noin puolet kasvusta, eli hakkuita voitaisiin valtion metsissä lisätäkin.”
Piritta Rantanen, kansanedustaja, 1. varapuheenjohtaja, SDP
”Kyllä kai meidän poliitikkojen suurin tehtävä on luoda luottamusta ja luoda ilmapiiri niin, että yritykset uskaltavat investoida. Kuten esille on jo tuotu, niin meillä on potentiaalia nostaa hakkuita. En tietenkään ajattele, että poliitikot päättävät siitä, mutta tehtävämme on luoda se ilmapiiri investoinneille.”
Jani Mäkelä, kansanedustaja, eduskuntaryhmän pj. Perussuomalaiset
”Katastrofaaliset virheet energiapolitiikassa, joita tässä maassa on vuosikymmenten mittaan tehty, maksaa meille nyt sen, että meillä ei ole varmuutta siitä, että meidän raaka-aine riittää metsäteollisuudelle, jos se alkaa vetämään paremmin jossain kohtaa maailmanmarkkinoilla. Poliitikkojen tehtävä on huolehtia niistä edellytyksistä, että metsänhakkuita ei rajoiteta, vaan niitä hakataan niin paljon kuin tarvitaan, toki kestävästi niin, että se kasvaa enemmän kuin kaadetaan.”
Jenni Pitko, kansanedustaja, varapuheenjohtaja, Vihreät
”Nyt on se tilanne, että meidän (metsien) hiilinielut on pienentyneet merkittävästi, ne ovat siellä nollan kieppeillä. Tämä on johtanut siihen, että vaikka Suomi on onnistunut päästöjä laskemaan, mutta kun metsien hiilinielu on pienentynyt, niin meidän nettopäästöt, eli ilmastovaikutus on edelleen samalla tasolla kuin se oli 90-luvulla.”
Antti Kaikkonen, puheenjohtaja, kansanedustaja, Keskusta
”Keskustan tahtotila on mieluummin lisätä kuin vähentää hakkuita. Ja meillä on edelleen potentiaalia. Lukenkin (Luonnonvarakeskus) mukaan on mahdollista lähitulevaisuudessa lisätä metsien kasvua jopa kymmenen miljoonaa kuutiometriä aktiivisella metsänhoidolla ja tähän suuntaan pitäisi meidän mielestä mennä. Se antaa mahdollisuuksia metsien lisäkäytölle ja esimerkiksi puurakentamisen vahvalle edistämiselle.”
Laura Meriluoto, 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
”Vasemmistoliittokin on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä. Asiantuntijoiden mukaan se tulee tarkoittamaan myös hakkuiden maltillistamista. Mittakaava-arviot vaihtelevat, mutta esimerkiksi ilmastopaneeli taisi arvioida, että noin kymmenen prosentin vähennys vuoteen 2035 mennessä olisi tarpeen. Mutta haluaisin korostaa myös puutuotteiden jalostusarvon nostoa, mikä olisi äärimmäisen tärkeää ja toisi meille myös taloudellisia hyötyjä.”
Anders Norrback, kansanedustaja, RKP
”Poliitikkojen ei pitäisi rajoittaa hakkuita, se on markkinat jotka hoitavat sen. Mutta metsänhoitotöitä ja metsän kasvun toimenpiteitä pitää tehdä ja tukea vahvasti, jotta olisi hakattavaa.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.