Ladataan...
Metsäkeskus: Männyn kasvatusta voisi lisätä tuhansilla hehtaareilla vuosittain
Kuusta istutetaan edelleen liian karuille kasvupaikoille, Suomen metsäkeskus kertoo.
Tilaajille
Kuusta istutetaan edelleen liian karuille kasvupaikoille, Suomen metsäkeskus kertoo.
Valtion elukoiden hyysääminen on aloitettu ennen ilmastonmuutosta. Hyysääminen vain petopolitiikassa pahenee, eikä järjen ääntä kuuntele kukaan.
Siksi kuusen istuttelua on jatkettu näihin päiviin.
Kuusen viljely lahon saastuttamien kuusikoiden hakkuun jäljille on mielestäni vielä isompi ongelma kuin kuusten tökkiminen huonolle puolukkatyypille. Marjastan ja sienestän Sipoon, Porvoon ja Vihdin maisemissa ja em. ongelma on todella paha ja paheneva nykyisillä, rajusti kasvavilla hirvieläinten kannoilla. Nelikymmenvuotias kuusikko voi oila läpilaho. Kasvukauden nopea piteneminen hyödyttää lahottasieniäkin. Tämä asia on jäänyt liian vähälle huomiolle; metsiä lihakarjan navettanaan pitävät riistahallinnon ukot ja metsästäjät eivät tätä hyvällä käsitä. Ei minulla ole oppia tilanteen korjaamiseen, olisiko lehdellä aikaa vierailla tutkijoiden (esim. Jarkko Hantula ja/tai Tuula Piri) maastossa. Maannousemaa kestävää kuusiainestakin rakennellaan, voi olla pitkässä purjeessa. Em. tutkijat oasaavat kerto tästäkin.
Ongelmaa on todellakin, mutta mikäpäs on/olisi ollut metsänomistajan vaihto-ehto? On uudistamisvelvoite.
Vaiko antaa sitten heinittyä ja odotella mahon metsäpohjan uusia tuotosennätyksiä?
Männynhavu on hirvien pääasiallinen talviravinto. Kun ”hirven ruokaa” on viimevuosikymmeninä vähemmän kannettu metsään, ovat aiemmin istutetut männyntaimikot ja taimien kuori olleet nyt entistä ankaramman syönnin kohteena. Kuitenkin tämä on jätetty hirvikannan tavoitetiheyksissä huomioimatta. Siksi kuusen kennotaimien kysyntä voi jatkua edelleen hyvänä. Tästä kehityksestä on tulevaisuudessa odotettavissa kuusikoissa monenlaisia luonnontuhoja, jotka pohjimmiltaan johtuvat meillä harjoitetusta hirvipolitiikasta
Kuusen hyyssääminen on aloitettu meidän metsänomistajien toimesta ilmastomuutoksen aikana. Tuhoriski on ollut tiedossa. Omituista on, että kuusen viljely lisääntyi kohtuuttomasti juuri samaan aikaan, kun kuusen hinta ylitti pysyvästi männyn hinnan. Tuolloin hirvikantaa oli pienennetty voimakkaasti jo kymmenen vuoden ajan, käyrä oli voimakkaasti laskeva. Emme me metsänomistajat voi laittaa omia virhearvioitamme aina toisten syyksi, emme edes hirven. Suomen puulajeista mäntyä on 65%, kuusta 25%. Kaikki nuo männyt ovat tai ovat olleet joskus taimena, useimmat niistä nykyistä paljon suuremman hirvikannan aikana. Jos hirvi olisi maalailun kaltainen uhka männylle eikö osuudet olisi vuosikymmenien aikana pitänyt kääntyä toisin päin?