Suomen ennallistamissuunnitelman luonnoksessa on paljon myönteistä, Metsäteollisuus ry arvioi. Hyvää on se, että valtioneuvosto linjaa suunnitelman perustuvan kustannustehokkaisiin ja kansantaloudellisesti kestäviin ratkaisuihin.
Metsäteollisuus kiittelee myös boreaalisia luonnonmetsiä koskevaa linjausta. Nykyistä määritelmää käytetään vain Natura-alueilla, talousmetsiä koskevaa määritelmää tarkennetaan vielä työryhmässä.
”On äärimmäisen tärkeää, että talousmetsiä koskevat määritelmät tehdään selkeiksi ja hyödynnetään EU-asetuksen sallima liikkumavara täysimääräisesti. Epäselvät määritelmät ovat omiaan muodostamaan riskin harmaalle suojelulle”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki tiedotteessa.
Hyvistä puolista huolimatta Metsäteollisuutta askarruttaa ennallistamissuunnitelman hinta. Sen kokonaiskustannuksiksi vuosille 2026–2050 arvioidaan 1,2 miljardia euroa vuodessa, josta valtion osuudeksi arvioidaan 900 miljoonaa euroa vuodessa.
”Suunnitelma on nyt paremmalla uralla, mutta työ ei ole valmis. Suomen on löydettävä ratkaisut, joilla luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan kustannustehokkaasti ilman tarpeettomia haittoja puun saatavuudelle ja metsäteollisuuden kilpailukyvylle”, Lehtomäki sanoo.
Merkittävä epävarmuus jäi
Myös Sahateollisuus ry pitää monia hallituksen ennallistamislinjauksia oikeansuuntaisina. On myönteistä, että boreaalisten luonnonmetsien 70 000 hehtaarin palauttamistavoite aiotaan saavuttaa ilman uusia suojelutoimia.
Toisaalta merkittävä talousmetsien käyttöä koskeva epävarmuus luonnokseen jäi, koska boreaalisten luonnonmetsien määritelmästä päättäminen siirtyy tulevaisuuteen.
”Ratkaisevaa on, miten Suomen neuvottelijat onnistuvat komission kanssa käytävissä neuvotteluissa”, sanoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto tiedotteessa.
Järjestö muistuttaa, että boreaalisissa luonnonmetsissä on monesti kyse tukkipuuvaltaisista metsistä. Ne ovat erityisen tärkeitä sahojen puun saatavuudelle.
”Hallitus korostaa päätöksessään, että ennallistaminen on yksityisille maanomistajille vapaaehtoista. Mutta jos boreaalisen luonnonmetsän määritelmä jää epäselväksi ja sahat eivät voi ostaa puuta näiltä alueilta, mitä vapaaehtoisuutta se on? Olisi järjetöntä, että vapaaehtoisuuden nimissä syntyy tosiasiallista harmaata suojelua yksityismailla”, Aalto korostaa.
Lue myös
UPM ja Sappi esittelivät komissiolle korjausehdotuksia, ratkaisua yhteisyrityksen kohtalosta odotetaan loppuvuodesta
Laania: Hankintakaupassa kannattaa suosia nyt isompia eriä
8 vinkkiä vähäpäästöiseen puunpolttoon – ”Polta vain kuivaa puuta”
Yle: Metsäammattilaisille tuomiot luonnonsuojelurikoksesta Metsä Groupin hakkuilta
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Jos pakitetaan vuoteen 1898 niin pitää ennallistaa massiivinen määrä nykyistä metsämaata niityksi ja kaskimaaksi. Vanhojen karttojen perusteella meidän seudulla 20% pinta alasta oli niittyä. Lisäksi oli kaskimaata ja suuri määrä heikkotuottoista peltoa. Koko ennallistamistouhu tuntuu oudolta kun katsoo metsän määrän kehitystä viimeisen 200 vuoden aikajaksolla. Pelkästään biomassan määrä metsissämme on tuplaantunut vuodesta 1970. Mikähän on tilanne 200 vuoden jaksolla kun silloin talot lämmitettiin puulla. Silloin oli aika avarat näkymät.