Ladataan...
MTK tyrmää paneelien vaatimukset hakkuurajoituksista
MTK:n mukaan Ilmasto- ja luontopaneeleilta puuttuu kokonaiskuva metsistä.
Tilaajille
MTK:n mukaan Ilmasto- ja luontopaneeleilta puuttuu kokonaiskuva metsistä.
Puukauppa
Suomi on byrokratian luvattu maa, joka on myös eräs syy siihen, että taloudella ei mene täällä hyvin. Lailla hakkuiden sääntely oikeudenmukaisesti on erittäin haasteellinen tehtävä ja johtaisi merkittäviin taloudellisiin seurauksiin ja koko lailla turhaan puuhasteluun.
Huvittavana esimerkkinä omalla ohdallani näistä ongelmista on eräässä Lapin metsässä puiden kairailu rinnan korkeudelta ja tyveltä puiden todellisen iän selvittäömiseksi. Puiden, joiden vuosirenkaat ovat kuin virsikirjan lehtiä ja kuinka osua piparkakkutyveltä kairalla puun sydämeen.
Laskentaan perustuva neuvonta metsänomistajille siitä, kunka kiertoajan pidentäminen on talouden näkökulmasta perusteltua tehdä. Minkälainen puustopääoman on varsinkin kiertoajan lopussa talouden näkökulmasta järkevä.
MTK:lle olisi varmaan tärkeää saada metsänomistajat järjestölle maksajiksi. Se vaatisi kuitenkin aivan toisenlaista otetta ja tasapuolisuutta metsänomistajien asiaa kohtaan, että metsänomistajien olisi perusteltua roponsa järjestölle antaa. Kuvaavana esimerkkinä tästä on mm. perintöverokohtelu. Asenneilmapiiri on kaukana oikeudenmukaisuudesta.
Hemmilän linjoilla.
Maan vajaahoitoiset metsäpinta-alat, hylätyt peltoheitot ja jouto-alueet jos valjastettaisiin puun kasvulle, hiilihömppä-ongelma muuttuisi kuristuksen sijaan tehostuksen kautta paljon tuottoisemmaksi.
Tekomäkeen on jarrutuksen sijaan painettava kaasua ja kunnolla.
Taitaa olla enemmänkin muutosvastarintaa. Jos markkinat ohjaa varovaisempaan metsänkäsittelyn niin ei ole epäilystäkään että hakkuurahoitteita tulee. Onhan se nähty jo lapin puun osalta. Pikkuhiljaa on syytä alkaa sopeutua.
Metsien hiilinielukeskustelussa koko ajan jätetään mainitsematta ja huomioon ottamatta tärkeä ja helppo keino parantaa hiilinieluja: parannetaan metsänhoitoa.
Valtavien hoitorästien pois tekemisellä metsiemme ainespuun kasvu paranisi luokkaa 50 % mikä vastaa n. 50 milj. tn hiilidioksidia.
Suomessa kulkiessa lähes mihin vaan silmäsi suuntaat näet ylitiheitä, märkiä, kasvunsa lopettaneita, vajaatuottoisia, ravinnevajeisia ja sairaita metsiä.
Vähemmistönä ovat hyvin hoidetut ja väljennetyt, ”tyytyväiset”, rehevät, suurilatvuksiset kuviot, jotka ovat hyvässä kasvussa.
Valtion taholta keppia ja porkkanaa hyvän metsänhoidon suuntaan, niin kyllä alkaa hiilitonneja kertyä.
Toivottavsti Suomi ei ole loitonnut niin kauaksi terveen järjen käytöstä, että tällainen olisi vielä mahdollista.
Veli-Jussin kanssa samoilla linjoilla. Taimikon hoitoon on jo nyt hyvät kannusteet, mutta silti näkee liian usein hoitamattomia. Osa metsän omistajista on liian passiivisia. Jotain keppiä tai velvoitetta ehkä tarvitaan, vaikka niistä en yleensä pidä.