Naismetsäkoneenkuljettajia edelleen vähän – syynä väärät mielikuvat ja tiedon puute

Alan tunnettuutta ja vetovoimaa on lisättävä, linjaavat sekä naismetsäkoneenkuljettajat että työnantajat.

Väärät mielikuvat ja tiedon puute ovat syynä siihen, että naisia hakeutuu metsäkoneenkuljettajiksi selvästi miehiä vähemmän, selviää Itä-Suomen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan monella koulutusvaiheessa olevalla nuorella naisella ei ole realistista käsitystä metsäkoneenkuljettajan työstä. Ala mielletään herkästi fyysisesti raskaaksi ”miesten työksi”. Moni tutkimukseen haastatelluista kokee myös, että opinto-ohjaajat ja muut opettajat eivät kannusta naisia metsäkoneenkuljettajan opintoihin.

Tällä hetkellä naisten osuus metsäkoneenkuljettajista on Suomessa kaksi prosenttia. Tutkimuksen mukaan naismetsäkoneenkuljettajien urapolut saavat yleensä alkunsa lähipiiristä: perhe, sukulaiset ja ystävät kannustavat alalle. Varsinkin isän ammatti tai rohkaisu on merkittävä tekijä.

Monilla tutkimukseen haastatelluilla oli kokemusta raskaista koneista jo ennen varsinaista metsäkonekoulutusta. Metsäalalle houkuttelivat muun muassa työn itsenäisyys, luonnonläheisyys sekä selkeä ja konkreettinen työjälki.

Työnantajien suhtautuminen myönteistä

Työnantajat suhtautuvat tutkimuksen mukaan naismetsäkoneenkuljettajiin myönteisesti, varsinkin isommissa ja naisia aiemmin palkanneissa koneyrityksissä. Naismetsäkoneenkuljettajat saavat hyvää palautetta huolellisuudestaan, motivoituneisuudestaan ja osaamisestaan.

Vanhempainvapaat ja niiden aiheuttamat käytännön järjestelyt ja kustannukset jakavat kuitenkin metsäkoneyrittäjien näkemyksiä. Tutkimuksen mukaan erityisesti pienissä metsäkoneyrityksissä, joissa ei ole valmiita sijaisjärjestelmiä tai kokemusta vanhempainvapaista, pitkiä poissaoloja voi olla vaikea hallita.

Siitä sekä tutkimukseen haastatellut naismetsäkoneenkuljettajat että työnantajat ovat yhtä mieltä, että alan tunnettuutta ja vetovoimaa on lisättävä. Käytännön ratkaisuiksi ehdotettiin koulukäyntejä, työmaavierailuja ja naiskuljettajien näkyvyyden lisäämistä mediassa.

Tutkimusta rahoittivat Koneyrittäjät ry, Metsämiesten Säätiö ja UNITE-lippulaiva.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa