”Uran kovin paikka oli, kun itse näin, että paperiliiketoiminta kääntyy”, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kertoo sijoitusohjelma Karon Grillin haastattelussa.
Pesonen arvelee, että UPM oli ensimmäinen yhtiö, joka näki, että käänne on pysyvä.
”Kun Voikkaa suljettiin, niin kukaan ei ymmärtänyt.”
Pesosen mukaan oli yhdestoista hetki tehdä päätös, mutta samalla hän näki, että UPM:stä tulee merkittävä sellunvalmistaja.
”Tiesin silloin, että tuohon liiketoimintaan haluan panoksia.”
Yhtiön suurin investointi, 3,5 miljardia dollaria, on tehty Uruguayn sellutehtaaseen, ja UPM myy pian neljä miljoonaa tonnia sellun, oman käytön lisäksi.
”Olen ollut viidellä vuosikymmenellä töissä tässä yhtiössä ja sellu on ylivoimaisesti paras kun katsotaan taloudellista lisäarvoa.”
Sellutehtaat sinne missä plantaasit
Haastattelija Karo Hämäläinen kysyy, että pilaavatko sellunvalmistajat markkinansa yli-investoinneilla. Pesosen mukaan sellunvalmistuksessa on yksi, pysyvä kilpailuetu – plantaasit.
Hänen mukaansa suuria sellutehtaita voi rakentaa sinne, missä on hyvä maaperä, sadanta ja lämpötila. Niistä alueista Etelä-Amerikka on paras. Afrikkaan ja Indonesian saarille on vaikea ”mennä sisään”.
Markkinasellun kysyntä kasvaa 2-3 prosenttia vuodessa.
”Jos se on kolme prosenttia, niin se on yksi sellutehdas vuodessa. Eikä se ota huomioon, että vanhoja tehtaita suljetaan.”
Kotimaan puumarkkina johtaa tehdasjärjestelyihin
Kotimaassa tiukka puumarkkina tulee aiheuttamaan uudelleenjärjestelyjä.
”Näillä puunhinnoilla mitä Suomessa on, varmasti monelle tehtaalle tulee tiukkoja aikoja.”
Pesonen sanoo olevansa onnellinen, että UPM ei ole paljon panostanut Suomeen, sillä sopeutuminen (nykyiseen puumarkkinatilanteeseen) on pitkä tie.
”Suomi on siinä tilanteessa, että joudumme tarkkaan miettimään, miten puuraaka-aine käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja miten huolehditaan, että tehtaat ovat kilpailukykyisiä.”
Pesonen sanoo olevansa onnellinen myös siitä, että UPM ei rynnännyt muuttamaan koneitaan kartonginvalmistukseen.
”Se on nyt yli-investoitu.”
”Ymmärrän puukemiasta enemmän kuin kukaan muu”
Pesonen painottaa, että UPM on biomateriaalien kasvuyritys. Biotuotteissa pitää taistella kemian jättejä vastaan.
Pesonen kertoo vastanneensa UPM:n hallitukselle, että ei ymmärrä mitään öljynjalostamisesta, mutta ”ymmärrän puukemiasta enemmän kuin kukaan muu tässä maailmassa.”
Oman arvionsa mukaan Pesonen on johtanut yhtiötä niin, että ”ei ole nurkkaakaan mikä olisi huonossa kunnossa”.
Vuodenvaihteessa eläkkeellä jäävä Pesonen on kovaa valuuttaa yritysten hallituksiin. Itse hän sanoo olevansa kiinnostunut kansainvälisistä tehtävistä.
Pesonen sanoo lempipuukseen koivun – kaunis puu, joka lämmittää saunaa erinomaisesti.
Haastattelu on julkaistu YouTubessa Karo Hämäläisen sijoitusohjelmassa Karon Grilli.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Päättäjien kannattaisi ottaa Pesosen mielipiteet Suomessa tapahtuvan puunjalostuksen tulevaisuudesta tosissaan. Jälki tulee olemaan todella rumaa, jos metsien hakkuumahdollisuuksia heikennetään. Tehtaat ajetaan loppuun ja sitten siirretään tuotanto markkinoille, joilla päättäjät ovat viisaampia.
Nykyinen suojeluvimma tulee johtamaan paljolti maaseudun autioitumiseen. Sama koskee metsäteollisuuskaupunkeja. Metsäpolitiikassa tulee tehdä täydellinen suunnanmuutos.
Sellu on todella ihmeellinen aine. Puukuitu syntyy auringon ilmaisenergialla sadevedestä ja ilman hiilidioksidista. Avuksi tarvittavat sienet tekevät työtä ruokapalkalla. Sellutehdas tuottaa energiaa enemmän kuin kuluttaa. Hyvin ymmärrettävää, että tuotteeseen, jolla on monipuoliset jatkojalostusmahdollisuudet on kannattanut panostaa.