Pohjolassa lähes sata naalipentuetta, kanta toipumassa

Tukiruokinta ja muut suojelutoimet ovat ratkaisevia naalikannan elpymiselle.

Suomessa naalit ovat pesineet onnistuneesti neljänä vuotena peräkkäin. (Kuvaaja: Metsähallitus, WWF)
Suomessa naalit ovat pesineet onnistuneesti neljänä vuotena peräkkäin. (Kuvaaja: Metsähallitus, WWF)

Viime vuonna Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa todettiin 97 naalipentuetta ja naalin populaation kooksi arvioitiin 526 aikuista yksilöä, Metsähallitus ja WWF kertovat yhteistiedotteessa.

Arvio on hieman pienempi kuin vuoden 2024 populaatiokoon arvio. Pitkällä aikavälillä naalikanta on kuitenkin jatkanut vahvistumistaan.

”Suojelutoimet, kuten tukiruokinta ja geneettisen monimuotoisuuden vahvistaminen, ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta äärimmäisen uhanalainen naali voisi elpyä”, tiedotteessa todetaan.

Pentueista oli 56 Ruotsissa, 38 Norjassa ja kolme Suomessa. Viiden viime vuoden aikana on löydetty yhteensä noin 600 pentuetta, mikä osoittaa, että naalikanta on toipunut merkittävästi 2000-luvun alun kriittisestä tilanteesta, jolloin Pohjolassa eli vain 40–60 yksilöä.

Naalin lisääntymismenestys riippuu myyrien ja sopulien määrästä. Vuonna 2025 pikkujyrsijöitä oli monin paikoin vähän. Poikkeuksellisen sateinen talvi haittasi pikkujyrsijöiden ravinnonsaantia ja vähensi niiden lisääntymismenestystä erityisesti Keski-Norjassa.

Pikkujyrsijöiden vähäinen määrä oli suurin syy sille, että naalipentueiden määrä laski merkittävästi viime vuoden 139 pentueesta.

”Naalien pesinnän onnistuminen myös huonoina pikkujyrsijävuosina osoittaa, että tukiruokinta ja muut suojelutoimet ovat ratkaisevia kannan elpymiselle. Ilman niitä naalikanta ei olisi kasvanut nykyiselle tasolle”, toteaa Metsähallituksen Luontopalveluiden luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat