Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa, Terveyden ja hyvinvointilaitos (THL) kertoo. Seurantajaksolla 1.10.2024–30.9.2025 uusia tapauksia raportoitiin THL:n tartuntatautirekisteriin 228, mikä on 27 tapausta enemmän kuin edellisellä seurantajaksolla.
Tapausmäärät ovat olleet kasvussa jo kymmenen vuoden ajan, THL:ltä kerrotaan.
Puutiaisaivotulehdus (puutiaisaivokuume, TBE) on punkkien pureman välityksellä tarttuva virustauti.
THL:n arvioinnissa puutiaisaivotulehdustapauksia tarkastellaan lokakuun alusta seuraavan vuoden syyskuun loppuun. Näin uusi rokotussuositus ehditään julkaista tammikuussa, ja rokotukset uusilla alueilla voidaan aloittaa riittävän ajoissa ennen puutiaisten aktivoitumista keväällä.
Uusia riskialueita
Eniten tapauksia on todettu rannikkoalueella ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Uudet alueet ovat Hangon Lappohjan (10820) postinumeroalue, Helsingin Länsi-Herttoniemen (00800) postinumeroalue, Kirkkonummen Jorvaksen (02420) postinumeroalue ja Myllykylän, Sepänkylän ja Överbyn kaupunginosat Kirkkonummen Keskuksen (02400) postinumeroalueella, Kemiönsaaren Dragsfjärdin (25870), Hiittisten (25940), Kasnäsin (25930) ja Rosala-Kasnäs-Hiittisten (25950) postinumeroalueet, Kuopion Saarijärven (70460) postinumeroalue, Oulun Kaakkurin (90410) postinumeroalue Pyhäranta ja Raaseporin saaristo Tammisaaren keskuksen (10600) postinumeroalueella.
Rokoteohjelmaan aiemmin määritellyt alueet pysyivät ennallaan.
THL antaa rokotussuosituksia myös kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisille alueille. Niillä suositellaan ottamaan rokote omakustanteisesti, jos liikkuu paljon luonnossa ja viheralueilla. Uusia riskialueita ovat Helsingin Santahaminan, Östersundomin, Malminkartanon ja Viikin postinumeroalueet, Kuopion Kettulanlahden, Särkiniemen ja Puijonlaakson postinumeroalueet sekä Liminka, Pyhäjoki ja Raahe.
“Rokote on sitä tarpeellisempi, mitä enemmän oleskelee ja liikkuu luonnossa sulan maan aikana”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg tiedotteessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään