Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035 uskotaan olevan saavutettavissa ilman, että asian äärelle pysähdyttäisiin tarkemmin pohtimaan sen realismia, katsoo toimitusjohtaja Tino Aalto Sahateollisuus ry:n artikkelissa.
Petteri Orpon hallitus hyväksyi viime vuonna energia- ja ilmastostrategian, joka sisälsi arvion tavoitteen saavuttamisesta vuonna 2035. Arvion mukaan Suomi on vuonna 2035 34 Mt CO2-ekvivalentin päässä hiilineutraaliudesta.
Aalto avaa vajeen mittakaavaa. Noin 34 Mt CO₂-ekv. mittaluokkaan päästään, jos kaikki seuraavat päästövirrat poistuisivat ja puunkäyttö vähenisi vastaavassa mittakaavassa:
- Raahen terästehdas,
- Tornion terästehdas,
- Porvoon öljynjalostamo,
- tieliikenne, joka aiheuttaa päästöjä,
- lentoliikenne Suomessa ja Suomesta,
- koko rakennustoiminta Suomessa,
- 3 sellutehdasta sis. puunkäytön ja
- 12 teollisen mittakaavan sahalaitosta sis. puunkäytön.
”Korostettakoon erikseen, että edellä oleva laskelma ei ole yksityiskohtaisen tarkka, mutta tuon siinä esiin nimenomaan ilmastohaasteen kokoluokkaa.”
Ilmastokeskustelussa tuodaan myös esiin EU-tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut. EU on Aallon mukaan kuitenkin ehkä jopa Suomea enemmän solmussa ilmastoasioissa. Esimerkiksi vuoden 2030 maankäyttösektorin tavoitteiden osalta Suomi ja Ruotsi ovat kaukana tavoitetasosta.
”Komissiokin ajatteli, että maankäyttösektorista saadaan hyvä tukipilari fossiilitalouden jatkamiselle, mutta toisin taitaa käydä.”
Vaikka ilmastopolitiikan kanssa on vaikeuksia, ilmastotoimia tulee kuitenkin tehdä jatkossa entistä tarmokkaammin.
Ilmaston kannalta on toivottavaa, että ilmastopolitiikan päätyökalusta eli päästökaupasta pidetään kiinni, eikä järjestelmää lähdetä rikkomaan. Suomi voisi myös arvioida, tulisiko fossiilipäästöjä ajaa alas entistäkin nopeammin niin kansallisesti kuin EU-tasolla.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään