Selvitys: Keski-Euroopan EU-mailla avokätisimmät metsätuet

Runsaimmin rahaa metsähehtaaria kohti käyttää Slovenia, vähiten Ruotsi.

Metsätukien suuruus vaihtelee jopa 200-kertaisesti eri EU-maissa. Runsaimmin rahaa per metsähehtaari käyttää Slovenia, vähiten Ruotsi.

Yhteiseurooppalaisessa tutkimuksessa selvitettiin EU:n viiden metsäisimpiin lukeutuvan maan metsätukien käyttöä. Tukiin luetaan sekä EU:n maaseudun kehittämiseen tarkoitetut (EAFRD) tuet, yleisen maatalouspolitiikan (CAP) mukaiset tuet sekä kansallisista varoista maksettavat tuet.

Tukien avulla jäsemaat ovat pyrkineet saavuttamaan maaseutu- ja metsäpoliittisia tavoitteitaan. Tukien määrä ja käyttötarkoitukset vaihtelevat maittain voimakkaasti. Tutkimuksessa on selvitetty metsätukien maksua vuosina 2014–2020.

Markkinalähtöisimmin toimii Ruotsin metsäsektori. Siellä metsiin ohjautuu niukimmin tukea, lasketaanpa tuki hehtaarikohtaisena tai kokonaisuudessaan. 

Tarkastelujaksolla eniten rahaa metsätukiin käytti Saksa, 208 miljoonaa euroa. Kakkoseksi kiri Suomi, meillä metsätukia maksettiin kaikkiaan 166 miljoonaa euroa. 

Keski-Euroopan vahva metsämaa Itävalta satsasi metsiinsä 68 miljoonaa tukieuroa ja metsäinen, mutta alaltaan vähäinen Slovenia 30 miljoonaa. Suurimmasta metsäpinta-alastaan huolimatta Ruotsi maksoi tarkastelujaksolla vain kahdeksan miljoonaa euroa metsätukia. 

Metsähehtaaria kohti runsaimmat metsätuet maksoi Slovenia, 11,91 euroa. Summa on 200 kertaa suurempi kuin Ruotsin 0,06 euroa.

Saksassa metsähehtaarille maksettiin tukia 5,89 euroa, Itävallassa 3,66 euroa ja Suomessa 2,49 euroa.

Suomessa metsätuet kuten kemerat maksetaan kansallisista varoista, kun taas tarkastelun muissa maissa käytetään EU:n maaseudun kehittämisrahoja.

Tutkimuksen mukaan suuret, yli 200 hehtaarin tilat saavat suhteellisesti eniten metsätukia. 

Kommentit (1)

  1. Yksinkertaista. Esimerkiksi Suomessa yli 200 ha:n tilat myyvät puuta ja huolehtivat taimikoiden hoidosta ja keräävät Kemera-tuet. Pienet tilat myyvät vähemmän ja monet niistä laistavat taimikonhoidosta. Eivät saa tietysti tukeakaan vaikka sitä olisi tarjolla.

    Kemeran vaikuttavuus on epävarma. Eivät isot tilat missään tilanteessa löisi laimin taimikoidensa hoitoa. On pikkutiloja, joita mikään tukipotti saisi hoitamaan metsiään kunnolla. Katselen Jyväskylässä Vaajakoskelta etelään vanhan 4-tien varrella tällaista tilannetta. Aukossa on mäemmä kaksi omistajaa. Puolelta alalta vesakko on raivattu. Toiselta puolen ei.