Suojelu vähäisintä kaakossa

Koko Suomen metsäpinta-alasta on suojelun piirissä 12 prosenttia, täyshakkuukiellossa metsämaasta on kuutisen prosenttia.

Kuvaaja: mikko riikilä
Kuvaaja: mikko riikilä

Metsät ovat selkeiten talouskäytössä metsäteollisuuden ydinalueella Kaakkois-Suomessa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore metsiensuojelutilasto. Jos Ahvenanmaata ei oteta huomioon, sekä Etelä-Karjalan että Kymenlaakson metsät ovat molemmat neljän vähiten suojelluimman maakunnan joukossa.

Etelä-Karjalassa metsä- ja kitumaasta on suojeltu 2, Kymenlaaksossa 3,5 prosenttia. Kyseisissä maakunnissa metsäteollisuus muodostaa yli puolet alueiden tehdastuotannosta.

Koko Suomen metsäpinta-alasta eli metsä- ja kitumaasta on suojeltu 12 prosenttia. Metsä- ja kitumaan erottaa toisistaan se, että kitumaalla puuston hehtaarikohtainen keskikasvu on vähäistä, 0,1–1 kuutiota vuodessa.

”Suojeltujen metsien pinta-ala on lisääntynyt kahdeksassa vuodessa pitkälti metsien monimuotoisuusohjelma Metson vaikutuksesta”, kertoo Luken tutkija Terhi Koskela.

Yksityismetsien Metso-ohjelman lisäksi suojeluhehtaarit ovat lisääntyneet neljän uuden kansallispuiston ja valtion mailla tehtyjen muiden suojelutoimenpiteiden myötä.

Luken tilastossa suojelluksi metsäksi lasketaan varsinaiset suojelualueet sekä suojellut talousmetsäkohteet. Ympäristöjärjestöissä on herättänyt närää se, että osalla suojelluiksi metsiksi luokiteltavista alueista on mahdollista tehdä varovaisia hakkuita.

Esimerkiksi Luonto-Liitto korosti tiedotteessaan, että lakisääteisesti täysin hakkuilta suojellun metsämaan osuus on tilastojen perusteella vajaat 6 prosenttia. Yleisesti ottaen suojellut metsä- ja kitumaat painottuvat Pohjois-Suomeen.