”Suomalaiset vastaajat korostavat sertifioinnin merkitystä kestävän kehityksen strategiassaan enemmän kuin missään muussa tarkastellussa maassa. Samaan aikaan sertifioinnin käyttöaste on Suomessa vertailun alhaisin”, FSC Suomen toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila kertoo.
Sertifioinnin käyttöaste vaihtelee merkittävästi maiden välillä. Suomessa käyttöaste on 34 prosenttia, kun taas Ruotsissa se on lähes kaksinkertainen, 63 prosenttia. Käyttöaste viittaa metsäsertifiointiin yleisesti, ei erityisesti FSC:hen. Se sisältää yritykset, jotka raportoivat FSC:n, PEFC:n tai muiden metsäsertifiointijärjestelmien käytöstä osana hankintaprosessiaan.
Tutkimus perustuu haastatteluihin 220 sellu- ja paperiyrityksen johtajan kanssa, jotka toimivat Isossa-Britanniassa sekä neljässä EU-maassa. Suomessa haastateltuja oli 50. Osallistujien joukossa oli pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä, jotka valmistavat tai hankkivat sellu- ja paperituotteita.
Ylä-Anttilan mukaan epäröinnin taustalla ei ole niinkään sertifioinnin kustannukset tai vastustus, vaan tarve mitata paremmin sertifioinnin vaikutuksia ja tehdä vahvempaa yhteistyötä.
”Haastattelujen perusteella kyse ei ole siitä, että suomalaiset yritykset olisivat haluttomia sertifioimaan tuotteitaan, vaan siitä, että yritykset kokevat sertifioinnin hyötyjen mittaamisen liian vaikeaksi.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
