Kansalaisten tekemiä suurpetohavaintoja on tallennettu Tassu-järjestelmään tänä vuonna 67 000 kappaletta. Se on lähes 70 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, Riistakeskuksesta kerrotaan.
Etenkin karhu- ja susihavainnot ovat lisääntyneet. Niiden määrä on miltei kaksinkertaistunut viime vuoden vastaavasta jaksosta.
Vaikka ilmoitettujen havaintojen määrä on kasvanut, se ei välttämättä tarkoita että, suurpetokannat ovat kasvaneet. Ennen muuta havaintojen lisääntyminen kertoo havaintojen ilmoittamisen ja tallentamisen aktiivisuudesta.
”Havaintomäärän kasvu kertoo aktiivisista kansalaisista ja tehtäväänsä sitoutuneista petoyhdyshenkilöistä. Jokainen havainto on tärkeä pala yhteistä tietopohjaa”, sanoo Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Olli Kursula tiedotteessa.
Järjestelmään kirjataan vain varmennetut havainnot. Kansalaiset ilmoittavat suurpetohavaintonsa ensin petoyhdyshenkilöille, jotka tarkastavat ja tallentavat varmennetut havainnot.
Susihavainnot nyt erityisen tärkeitä
Tassu-järjestelmää hyödynnetään muun muassa suurpetojen kannanarvioinneissa. Myös viranomaiset ja riistahallinto, esimerkiksi poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät Tassu-havaintoja päätöksenteon tukena.
”Erityisen tärkeitä ovat tällä hetkellä tuoreet susihavainnot, joita hyödynnetään muun muassa suden kiintiöpyynnin valmistelussa sekä marraskuussa alkaneen DNA-näytekeräyksen kohdentamisessa”, Kursula sanoo.
Tieto susien liikkeistä on tärkeää myös metsästäjille, jotka voivat tietojen avulla suunnitella koirien käyttöä jahdeissa.
Tassu-havainnot julkaistaan karkeistettuina Luonnonvaratieto.fi-sivustolla.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään