Metsäjätti tunnustaa luonnon itseisarvon, mutta pitää sitä samalla biokiertotalouden perustana.

Turun yliopiston tutkijat törmäsivät moniin uusiin lajeihin ekologisen tutkimuksen lomassa.

Tutkimushankkeissa kehitetään Suomen lajiston ja luontotyyppien systemaattisia pitkäaikaisseurantoja ja niissä käytettäviä menetelmiä.

Suomessa pesii tänä kesänä erittäin runsaasti muun muassa käpy- ja harmaapäätikkoja, kottaraisia ja maailmanlaajuisesti uhanalaisia pohjansirkkuja. Vähissä on ollut esimerkiksi pajulintu, joka on yleensä Suomen runsaslukuisin lintulaji. Erittäin uhanalaisen hömötiaisen taantuminen jatkuu.

Asiantuntijaelimen mukaan nykytiedon valossa on ilmeistä, että luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi hakkuumääriä on rajoitettava.

Uusi seuranta mahdollistaa pölyttäjälajien kannanmuutosten arvioinnin elinympäristöittäin.

Suomessa arvioidaan olevan runsaat parituhatta yli vuoden ikäistä ilvestä.

Mustikan ja puolukan kukinnat ovat tavanomaisella tasolla. Onnistunut pölytys voi tehdä marjavuodesta hyvän tai jopa runsaan.

Kustannukset ja toimivallan siirto huolestuttavat järjestöä.

Monia komission ehdottamista toimista tehdään Suomessa jo nyt, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen toteaa.