Energiapuun ylitarjontatilanteelle ei näy selvää helpotusta lähitulevaisuudessa. Hakevarastot ovat täysiä, ja tänä vuonna metsäenergiamarkkinoille on lisäksi tarjolla runsaasti sahojen sivutuotteita eli kuorta ja sahanpurua. Ainoa välitön helpotus riippuu – jälleen kerran – sääoloista.
”Markkinat ovat yltäkylläiset. Vaatii kylmää talvea, että tämän hetken ylitarjontatilanne tasapainottuu”, sanoo Vapon energiapuujohtaja Mikko Höykinpuro.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan energiapuuta ostettiin alkuvuonna vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna samaan aikaan. Eniten poltettavaksi on hankittu hakkuutähteitä, aiemmin kysytyin energiapuun muoto on ollut karsittu ranka.
”Jo itsessään vaikean markkinatilanteen lisäksi energiapuuta rasittaa edelleen heilahteleva tukipolitiikka. Keväällä alkanut kemeran hakusulku näkyy nuorten metsien kunnostuksissa ja sitä myötä energiaksi korjattavan rankapuun määrissä”, sanoo L&T Biowatin Etelä-Suomen liiketoimintajohtaja Tomi Vartiamäki.
Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin viime vuonna metsähaketta 7,3 miljoonaa kuutiometriä. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian käyttötavoite vuodelle 2020 on 13,5 miljoonaa kuutiota haketta.
”Tällä kehityksellä vuoden 2020 tavoitteeseen ei tulla pääsemään”, kertoo Luken tutkija Perttu Anttila.
Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa on supistunut kolmen vuoden takaisesta 8 miljoonan kuution huippulukemasta. Taustalla on monen tekijän summa.
Peräkkäiset lauhat talvet ovat vähentäneet hakkeen tarvetta lämmöntuotannossa, mutta eniten hakkeen kysyntään on vaikuttanut sähkön alhainen hinta. Metsähaketta polttamalla ei ole ollut kannattavaa tuottaa lauhdesähköä. Myös kilpaileva polttoaine kivihiili on ollut halpaa.
Suomessa on maakuntia, joissa paikalliset pienet lämpövoimalat auttavat energiapuun poltossa.
”Metsäpolttoaineissa virkein alue on lounainen Suomi aina Jyväskylän ja Uudenmaan tasalle asti”, Vapon Höykinpuro kertoo.
Vaikka energiapuun kysyntä näyttää lyhyellä tähtäimellä tukkoiselta, pitemmällä aikavälillä on valopilkkuja. Naantalissa osa uudesta polttolaitoksesta on jo harjakorkeudessa, ja Lahti Energia ilmoitti vastikään korvaavansa yhden kivihiililaitoksen metsähaketta käyttävällä voimalalla.
Jos poliittisia tavoitteita on uskominen, Etelä-Suomen rannikon suurissa hiilivoimaloissa on myös mietittävä korvaavaa energialähdettä kivihiilelle.
”Rannikon isoissa voimaloissa määrät ovat niin suuria, että jos niiden polttoaineesta vaikka 10 prosenttia korvattaisiin metsähakkeella, se olisi jo merkittävä lisäys hakkeen käyttöön”, Höykinpuro toteaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.