Metso-suojelualueverkosto ei turvaa luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla, tuoreessa väitöskirjassa todetaan. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Hohdin mukaan suojelu olisi tehokkaampaa, jos suojeltavien alueiden valinnassa käytettäisiin enemmän ekologisia perusteita.
”Vapaaehtoisen suojelun suurin haaste syntyy siitä, että luontoarvoiltaan arvokkaimpien alueiden maaomistajat eivät välttämättä tarjoa maitaan suojeluun”, Hohti toteaa tiedotteessa.
Väitöskirjassa hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistoa. Se osoitti, että velvoittavaan suojeluun perustuvat suojelualueverkostot ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaampia kuin Metso-kohteet ja että Metso-suojelu ei ole kohdistunut luontoarvoiltaan arvokkaimpiin metsiin.
”Metso-verkostoa ei voi kuitenkaan sanoa huonoksi, sillä merkittävä osa toteutuneen Metso-verkoston pinta-alasta on luonnonsuojelullisesti hyvin arvokasta, vaikka verkosto ei turvaakaan luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla.”

Enemmän suojelua etelään
Hohdin mukaan Metso-suojelun kustannustehokkuutta voitaisiin kehittää niin, ettei vapaaehtoisuudesta tarvitse luopua. Suojelua voitaisiin esimerkiksi kohdistaa eteläisiin maakuntiin, joissa on enemmän suojeluarvoiltaan arvokkaita metsäalueita.
Lisäksi suojelusuunnittelussa apuna voitaisiin käyttää paikkatietoon perustuvia suojelupriorisaatiokarttoja. Väitöskirjatutkimuksen maastoinventoinneissa ne osoittautuivat toimivaksi keinoksi erottaa Metso-suojeluun mahdollisesti soveltuvia kohteita muista metsäalueista.
Väitöskirjatutkimus osoitti, että ekosysteemipalveluita ja luontoarvoja voidaan turvata nykyistä paremmin myös suojelualueverkoston ulkopuolella.
”Maisematason monitavoitteinen metsien käytön suunnittelu voisi tarjota kustannustehokkaan keinon lisätä metsien tarjoamia ekosysteemipalveluita. Käytännössä tämän toteutuminen vaatisi kuitenkin jatkuvan kasvatuksen metsäntalouden merkittävää yleistymistä”, Hohti kertoo.
Hohdin väitöskirjan Forest Conservation and Management in Finland – Towards Systematic Planning tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 29.11.2025 Jyväskylän yliopistolla. Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään