Uhanalainen hömötiainen aikaistanut pesintää jo viikolla

Oululaiset tali- ja hömötiaiset ovat aikaistaneet pesintäänsä viime vuosikymmeninä. Talitiaiset munivat keväällä pesäänsä ensimmäisen munan nykyisin keskimäärin noin kolme ja hömötiaiset noin seitsemän päivää aikaisemmin kuin viisi vuosikymmentä sitten.

Oulun yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, onko tali- ja hömötiaisen pesinnän ajoituksen muutosten taustalla pysyvä evolutiivinen muutos vai ympäristön muutosten myötä tapahtunut käyttäytymisen joustavuus.

Eläimet voivat muuttaa käytöstään nopeasti: sama yksilö voi ajoittaa pesintänsä eri vuosina eri tavoin ke-vään ajoittumiseen mukautuen. Jotta kyse olisi lajin pysyvästä sopeutumisesta ja evoluutiosta, on ominaisuuden kuitenkin oltava jälkeläisille periytyvä.

Aiemman tiedon perusteella tutkijat odottivat hömötiaisten muutosten voivan olla evolutiivisia, sillä muninnan ajoituksessa esiintyy perinnöllistä vaihtelua ja siihen kohdistuu luonnonvalintaa. Evolutiivista muutosta ei kuitenkaan löydetty, vaan muninnan ajoituksen muutos selittyi yksilöiden ilmiasun joustavuudella: ympäristöolosuhteiden muutos mahdollistaa aikaisemman pesinnän.

Keväiden keskilämpötilan nousu selittää talitiaisen pesinnän aikaistumisen kokonaan, mutta hömötiaisen osalta vain puolet muutoksesta. On yhä arvoitus, mistä ympäristötekijästä hömötiaisen odotettua voimakkaampi pesinnän aikaistuminen johtuu.

”Tutkijoita kiinnostaa se, millä keinoilla luonnonpopulaatiot voivat sopeutua ihmisen aiheuttamiin nopeisiin ympäristönmuutoksiin”, selventää Emma Vatka, yksi uuden tutkimuksen tekijöistä.

Vaikutuksia koko ravintoketjuun

Muninnan ajoitus vaikuttaa siihen, mihin aikaan emot ruokkivat poikasiaan – tali- ja hömötiaisille tärkeää ravintoa ovat muiden muassa puiden lehtiä syövät yöperhosten toukat. Toukkien ajoittuminen on muuttunut ilmaston lämmetessä, ja lintujen olisi pysyttävä muutoksessa mukana.

Myös puiden toukista kärsimät vahingot lienevät pienempiä, jos linnut onnistuvat ajoittamaan pesänsä toukka-aikaan ja saalistavat niitä pois. Siksipä yhden lajin kyky tai kyvyttömyys muuttaa ajoitustaan voi vaikuttaa koko ekosysteemiin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.