Uhanalaisten valkoselkätikkojen kanta kasvaa. Metsähallituksen ja luontojärjestöjen kartoituksissa löytyi runsaat 250 parireviiriin viittaavaa havaintopaikkaa, joilta varmistettiin 140 pesintää. Reviirimäärä ylittyi yli 70 edellisvuosiin verrattuna ja aiempi pesälöytöennätys (125 pesää) ylittyi nyt selvästi.
Kasvuun on vaikuttanut suojelutoimet sekä viime syksyn tikkojen massavaellus.
”Valkoselkätikan suojelu on purrut hitaasti ja varmasti, ja kanta päässyt hitaaseen kasvuun, mutta tuhansien yksilöiden massavaellus idästä oli mahtava piristysruiske kannankehitykselle”, suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen luontopalveluista kertoo.
Laine korostaa, että suojelua tarvitaan yhä. Valkoselkätikan ahdingon syynä on ollut lehti- ja lahopuustoisten metsien väheneminen tehokkaan metsätalouden seurauksena, sillä lajin tärkein ravinto löytyy lahosta lehtipuusta, ja pesäkolokin koverretaan tavallisimmin lahopökkelöön.
”Nyt jos koskaan tulisi valkoselkätikan elinympäristövaatimukset ottaa huomioon myös talousmetsien hoidossa, sillä suojelualueet eivät riitä elinvoimaisen kannan ylläpitämiseksi.”
Huolena on muun muassa kiihtyvät hakkuut ja kehittyvän biotalouden tarpeet.
”Olisi melkoinen takaisku, jos kiihtyvä metsähakkuu veisi valkoselkätikan elinympäristörippeet juuri nyt kun kannan kasvulle on paremmat edellytykset kuin koskaan,” Laine toteaa.
Valkoselkätikan pesimäalueet painottuvat edelleen vahvasti maan itä- ja kaakkoisosiin. Eniten varmistettuja pesintöjä – 40 kappaletta – löytyi Etelä-Karjalasta.
METSÄLEHTI
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.