Ennen ja jälkeen: Tähän pyritään Livojoen ja muiden raakkujokien ennallistamisella

Metsähallituksen mukaan ennallistamistöitä ei pidä verrata rakennusten restaurointiin eikä Livojokea Hukkajokeen.

Tilaajille
Ennen ja jälkeen. Metsähallitus täytti Kostonjoen Ylä-Siikakoskella vanhan uittorännin vuonna 2007, jolloin joki levisi alkuperäiseen leveyteensä. Kuva: Eero Moilanen / Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ennen ja jälkeen. Metsähallitus täytti Kostonjoen Ylä-Siikakoskella vanhan uittorännin vuonna 2007, jolloin joki levisi alkuperäiseen leveyteensä. Kuva: Eero Moilanen / Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ladataan...

Kommentit (3)

  1. Eikö tuo vesi osaa virrata vaikka olisi vanha uittoränni Mitä niitä tarvitsee mennä rämpimään niihin Vanhat rakenteet olisi kelvannut aivan hyvin olla rahakutkin menestyy kunhan on vain vanhaa joen pohjaa

  2. Livojokeakin kunnostettiin ensimmäisen kerran jo 1990-luvun alussa.

    Luhdan mukaan ensimmäinen kunnostus oli varovainen siksikin, että raakun pelättiin kuolevan kunnostuksiin. Vielä noihin aikoihin ei ollut tiedossa, että Livojoen raakku tarvitsee lisääntyäkseen lohenpoikasia. Lohi puolestaan tarvitsee laajat kutualueet lisääntyäkseen.

    Ai ei tiiä että lohia tartte

  3. Kalle Kehveli

    Ensimmäisen kunnostuksen jälkeen Livojoesta katosi taimen- ja harjuskanta ja hauki ja ahven hyötyi siitä. Nyt juuri kun joki oli toipumassa, se tuhottiin uudestaan.

    Metsähallituksen luontopalvelut pelaa kaksilla korteilla. Hukkajoen tapaus on minimaalinen verrattuna Livojokeen.

Luonto Luonto

Kuvat