Ladataan...
Hiilinielututkimuksesta syntyi väärä käsitys – turpeesta vapautuvat päästöt vähenevät hakkuun jälkeen
Koemetsikön harvennus ei ollut tavallinen harvennus, vaan uudistuskypsään metsään tehtiin raju yläharvennus.
Tilaajille
Kiitos, näin meitä johdetaan harhaan. Mielenkiintoista tietoa myös avohakkuun jälkeisistä hiilidioksidipäästöistä turvemaalla. Yleensä meille syötetään päinvastaista tietoa.
Tilanteita on hyvin monenlaisia, eli vaihtelu metsiköiden välillä lienee varsin suuri. Jatkuva kasvatus ei ole patenttiratkaisu jokaiseen tilanteeseen.
Tarvittaisiin kattava tieto (VMI, ja aina maastotyön yhteydessä) ojitettujen turvekankaiden turvekerroksen paksuudesta. On ehkä jo metsätietojärjestelmissä tai talletettavissa sinne? Lisäksi tieto vesipinnan korkeudesta. Näillä saa ohjattua hakkuita ja hoitoa sekä tehtyä tarkempia päästöennusteita.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Tässä tuon ravinteikkkaan Lettosuon tutkimuksen 2 ensimmäistä vuotta.
Markku Saarinen toteaa oikein, että jo toisena vuonna aukkohakkuu oli maaperän osalta CO2-nielu, kun maapohjan kasvillisuus ryöpsähti kasvuun. Miksihän nuo hakkuutähteet on sotkettu tutkimukseen, jotka kuuluvat metsien CO2-nielun taseeseen. Siksikö, että halutaan korostaa suo-ojitusten CO2-päästöjä?
Niinpä. Hgin yliopiston vihervassariuskovaisturakaistutkijat yrittivät taas kerran suurta kusetusta, mutta eivät onneksi onnistuneet, kiitos Riikilän valppauden.
75 %:n yläharvennus päätehakkuukuusikkoon on kyllä tollouden huippu.
Tuo tutkimustieto, että metsitetty turvemaa muuttuukin nopeasti hiilinieluksi – mikä on loogista, kun istutetut taimet ja muu alueen kasvit alkavat sitoa hiiltä – on hieno asia, sillä tähän mennessä vihervassariuskovaisturakaisten kovasti rummuttama vale, että turvemaametsä olisi hiilidioksidin lähde, on nyt lopullisesti kumottu.
Miksi hakkuutähteet lasketaan maapäästöihin näissä tutkimuksissa?
Metsämaan ja maankäyttösektorin hiilinielua lskettaessa CO2- maapäästöt ilmoitetaan erikseen ja olivat vuonna 2023 n.+12 Mtn eli noin +2 tn/ha/v.
Ei siis mitään 31 tn/ha/v ja siitä pienentyneet. Tuossakin Ojasen ym tutkimuksessa avohakkuun turvemaapohja toisena vuona oli nielu ei päästö, mutta siihen piti sotkea hakkuutähteet mukaan, että saadaan näytettyä hurjia päästölukemia.
Hakkutähteet lasketaan omalla varastoperiaatteella erikseen ja ne vähennetään metsien vuotuisista hakkuusäästön nieluista jo samana vuonna.
Tästä samasta tutkimuksesta Luke uutisoi elokuussa. Viesti oli samansuuntainen ja yhtä harhaanjohtava. Ihmettelen kovasti miksi tutkijoiden viestit turvemaista ovat liian usein ihan jotain muuta kuin tulosten objektiivisen tulkinnan pohjalta odottaisi.
Kommentoin aiempaa Metsälehden uutista seuraavasti:
Tässä Helsingin Yliopiston ja Luken yhteistutkimuksessa on yhdistetty suoria CO2-vuon mittauksia maaperästä kammioilla puuston kasvu- ja biomassamittauksiin ja empiirisiin malleihin.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378112725005328
Yleinen kuva harvennusten vaikutuksista metsikön hiilitaseeseen alkaa olla eri tutkimusten perusteella jo melko selkeä: kun puustoa poistetaan ja hakkuissa syntyy metsän pohjalle hakkuutähteitä (latvukset, oksat, juuret, lehdet) niin välittömästi hakkuun jälkeen hiilen kertyminen metsikkötasolla vähenee (tai vuotuiset päästöt kasvavat jos kohde oli jo valmiiksi hiilen lähde). Tämä johtuu puuston vähentyneestä hiilen sidonnasta (fotosynteesi) ja hakkuutähteiden hajoamisessa syntyvästä ”ylimääräisestä” hiilipäästöstä.
Hiilitaseen toipuminen harvennuksesta on nopeaa; kivennäismailla se tapahtuu jo muutamassa vuodessa. Tämä johtuu siitä että yksittäisen puun hiilen sidonta ja kasvu paranee koska puulla on enemmän valoa, ravinteita ja vettä käytettävissä. Lisääntynyt valo myös virkistää aluskasvillisuutta, jonka määrä kasvaa ja joka toimii hiilen nieluna. Tämä merkittävä hiilitaseen osa muuten puuttuu liki kaikista metsikkömalleista (mm. Motti & Mela). Kun hakkuutähteiden hajoaminen myös vähitellen hidastuu, paranee metsikön hiilitase.
Korkiakosken ym. hienossa jutussa (https://doi.org/10.1016/j.agrformet.2023.109361) on näytetty kuinka alunperin jo uudistamisikänsä ohittaneen rehevän suometsän pyörrekovarianssimenetelmällä (eddy-covariance) mitattu hiilitase kääntyi lähtötilaa suotuisammaksi jo 3 vuotta rajun yläharvennuksen jälkeen. Vastaavia huomioita on tehty kivennäismailla Ruotsissa kun on harvennettu varttuneita metsiköitä, joissa valorajoitteet ja ehkäpä ravinnepuutoksetkin vaivaavat. Eli ylitiheän metsikön harvennus parantaa hiilen sidontaa mutta toki samalla vähentää hiilivarastoa korjatun runkopuun verran.
Rehevillä turvemailla metsikön hiilitaseen palautuminen harvennuksen jälkeen vaikuttaa olevan hieman hitaampaa kuin kivennäismailla. Tämä voi olla seurausta siitä että kuusen sopeutuminen muuttuneisiin valo- ja ympäristöolosuhteisiin on mäntyä hitaampaa.
Uutisen tutkimuksessa kannattaa huomata että verrattiin kivennäismaan männikköä ja turvemaan kuusikkoa. Harvennusintensiteetti oli erilainen ja myös syntyneiden hakkuutähteiden määrä. Tämän vuoksi muutos tutkitun turvemaan hiilitaseessa oli hakkuun jälkeen suurempi kuin kivennäismaan metsikössä. Kun verrataan hiilitaseen (NEP) palautumista eli muutosnopeutta harvennuksen jälkeisinä vuosina, ovat erot huomattavasti pienempiä.
t. Samuli Lukesta
Edellisestä keskustelusta yhteenveto metsänomistajille:
SEkä hiilitalouden, kansantalouden, omien tulojenne ja aluetalouden takia edullisinta ylivoimaisesti on…
1. Pitäkää turvemaiden ojat auki ja hyvin toimivina (perkaus kapealla kauhalla, joka ei riko ojaluiskia).
2. Toistakaa tuhkalannoitus 40 v välein kasvutehon ylläpitämiseksi.
3. Hoitakaa perkaukset ja harvennukset etupainotteisesti ja reippaina alaharvennuksina parhaiden valtapuiden kasvun ja latvuston kehittämiseksi. Loppukasvatustiheys yli 1 m:n puilla 200 – 300 kpl/ha.
4. Uudistakaa metsä vasta kun valtapuuston kasvu oikeasti ja mitatusti alkaa hyytyä iän takia, mikä tapahtuu hyvälatvaisilla terveillä puilla yllättävän vanhana.
Voisiko SaLaScience laskea tämän Ojasen ym tutkimuksen
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
CO2-maapäästön ilman hakkuutähteitä, koska eivät kuulu turvemaan hajoamisesta syntyvään CO2-päästöön millään lailla, sillä ne otetaan metsämaan CO2-nielua laskettaessa huomioon muissa yhteyksissä.
Toivottavasti Ojanen itse kommentoisi tätä omaa tutkimustaan.
Turpeen hajoaminen hiilidioksidiksi tutkimuksessa pitäisi olla se tärkein tieto.
Lettosuon hakkuuaukolta pelkästään CO2-turvemaapäästö ilman hakkuutähteitä ensimmäisenä vuonna oli:
= +NEE- GPP- hakkuutähteiden CO2= +30,86-6,59-18,2 (0,49*37,29)= +6,1 tn/ha.
Toisena vuonna CO2-maanielu oli +20,72- 11,1 – 12,9(0,41*31,35)= -3,28 tn/ha.
Yhteenvetona:
Ensimmäisenä vuonna Lettosuon avohakkuun CO2-turvemaapäästö ilman hakkuutähteitä oli +6,1 tn/ha.
Toisena vuonna Lettosuon avohakkuualue kääntyi jo nieluksi ja CO2-turvemaanielu ilman hakkuutähteitä oli -3,28 tn/ha.
Sehän alkaa kohta BBC ja Yle näyttää uskottavimmilta uutisoijilta, mitä nämä hiilimittaajat.
Muita havaintoja Lettosuon kokeelta. Avohakkuun lisäsi vesistökuormitusta huomattavasti enemmän kuin JK-hakkuu, vaikka puustoa poistettiin jotakuinkin sama määrä. JK-hakkuu (mänty-ylispuuston poisto) oli todennäköisesti taloudellisesti järkevämpää, koska jäävä puusto on elpynyt hyvin, mutta avohakkuulla ei juuri puustoa ole. JK metsässä liikkuminen on vaivatonta ja mukavaa toisin kuin tiheään ojitetulla ja mätästetyllä avohakkuulla. Kummankin hakkuun puusta suuri osa on jo hiilenä taivaalla ja päästö jatkuu niin kauan kuin turvetta riittää.
Valitettavasti Korkiakoski ym. tutkimusta kohtasi epäonni:
”Unfortunately, most spruce seedlings died as a result of drought in 2018”. Voisi olettaa että suurimmalla osalla päätehakkuukohteista uudistaminen onnistuu paremmin.
JanneL
Ei pidä paikkaansa. Lettosuon kokeen JK-hakkuun metsä kasvaa hyvin. Tässä tapauksessa JK-hakkuu on paljon parempi vaihtoehto kuin avohakkuu, vaikka aina ei näin välttämättä ole.
Tutkimuksessa itsessään sanottiin näin. Itse en ole alueella käynyt enkä ottanut kantaa JK puolesta tai vastaan.
MikNie ja päätehakkuualalle istutetuista kuusen taimista siis oli kyse. Kannattaa lukea tutkimus kun se kerran on nähtävissä ja linkki tännekin jaettu.