Männyn istutusmäärä ohitti Ruotsissa viime vuonna ensimmäistä kertaa kuusen istutusmäärän.

Pietilän Jarmo on koneellisen taimikonhoidon viimeisiä mohikaaneja.

Kylvön onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti kohdevalinta ja ajoitus. Koneellinen kylvö on valtamenetelmä, mutta uuden metsän voi perustaa käsinkin.

Öljy-yhtiö St1:n ja Luken metsityskoe osoitti, että metsitys onnistuu vain kastelun avulla.

Taimen matka siemenestä istutuspaikalleen on ennakoimista, huolta, puutarhateknologiaa, kiirettä, kesäduunia, aikaisia herätyksiä, kausityövoimaa, hyttysiä, sadetta, hellettä. Ja antoisaa.

Hyönteistuhot on otettava vakavasti, mutta Suomen metsiä on siistitty liikaa lahopuun kustannuksella.

Metsäkeskus otti alkuvuonna käyttöön uudet Motti-kasvumallit. Ne lisäävät etenkin varttuneiden metsien vuosittaisia kasvuja reilusti.

Myyrien tai rousteen aiheuttamien tuhojen riski on kuluneen talven jäljiltä pieni, mutta esimerkiksi hirvieläinten osalta tilanne voi olla toinen.

Ilmastotoimissa ei ole väliä vain metsien hiilinielulla ja hakkuilla. Pelloilta ja metsistä vapautuvien päästöjen vähentäminen kuuluu myös yhtälöön, jos Suomi halutaan saada hiilineutraaliksi.

Taimimarkkinoilla on merkkejä kuusettumisen kierteen katkaisemisesta.