Kesäkilpailun parhaat – Muoto vapaa

Metsälehden lukijakilpailu keräsi valokuvia vaihtelevanmuotoisista ja -kokoisista polttopuupinoista.

Veli Pylkkösen polttopuupinolle oli askarreltu kasvot. (Kuvaaja: Veli Pylkkönen)
Veli Pylkkösen polttopuupinolle oli askarreltu kasvot. (Kuvaaja: Veli Pylkkönen)

Metsälehden kesän lukijakilpailussa etsittiin kauneinta halkopinoa. Kilpailu vahvisti todeksi sananlaskun ”kauneus on katsojan silmässä”, tai ainakin kilpailutyöt olivat tyyliltään varsin moninaisia.

Yllättävän moni osallistuja suosi pyöreää muotokieltä.

Juha Tuominen latoi halkonsa pyöreään muotoon ja nosti koko komeuden jalustalle. (Kuvaaja: Juha Tuominen)

Veli Pylkkösen pyöreä pino oli saanut silmät ja suun, Juha Tuominen nosti metallivanteiden sisään kasatun komeuden jalkojen päälle ja Aarni Holapan pinon pyöreä muoto erottui parhaiten ylhäältäpäin.

”Eläkkeelle jäätyä sitä ehtii tehdä kaikenlaista. Tein tuollaisen erikoisemman mallisen pinon, ja kun huomasin Metsälehden kilpailun, käskin ottaa siitä kuvan. Tuollainen tynnyrin mallinen pino oli yllättävän hankala tehdä. Piti laittaa välipuita, ettei se lähde kallistumaan”, Holappa esitteli Rovioksi nimettyä kilpailutyötään puhelimessa.

Aarni Holappa nimesi klapipinonsa Rovioksi. (Kuvaaja: Aarni Holappa)

Rovio on tehty omasta metsästä kaadetuista puista, ja puut on tarkoitus käyttää oman kotitalon lämmittämiseen.

Kisassa nähtiin myös perinteisempiä suorituksia. Kaija Hollin puut oli kasattu siistiin kehikkoon, peltikaton alle. Jussi Mäkikallin halkopino oli epäilemättä kisaan osallistuneista pinoista kookkain.

Reijo Nurminen oli valokuvannut varsin säntillisen näköisen halkopinonsa. Puhelimessa hän kertoi pinossa olevan itse harvennettua kuitupuuta, joka menee myyntiin lähiseutujen asukkaille.

”20–30 mottia halkoja olen tehnyt, se on minun kuntosalini. Puut odottavat nyt pinossa talvea. Kun tulee hankikanto, vedän ne ahkiolla tienvarteen”, Nurminen kertoi.

Kaija Hollin halot olivat siistissä kehikossa peltikaton alla. (Kuvaaja: Kaija Holli)

Halko- vai klapipino?

Kilpailussa sivuttiin odotetusti halko vai klapi -tematiikkaa. Yksi osallistujista muistutti, että klapipinoa ei etsitty.

Metsälehden toimitus ei ottanut aivan näin tiukkaa linjaa, vaan suoritti arvonnan kaikkien toimitukseen lähetettyjen kuvien kesken. Halkojen tai klapien pituuden arvioiminen kuvista olisi sitä paitsi ollut hankalaa.

Oikeastaan halko tarkoittaa metrin mittaista polttopuuta. Klapi tai pilke syntyy, kun halko katkotaan pituussuunnassa kolmeen osaan.

Toisensuuntaisessa pilkkomisessa auttaa Fiskarsin halkaisukirves, joka arvottiin kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken. Arpaonni suosi tällä kertaa Rauli Setälää.

Tässä kuvassa on oikea halkopino, ei klapeja, huomautti Reijo Nurminen. (Kuvaaja: Reijo Nurminen)
Sirja-Maaria Hyyryläinen koristi halkopinonsa kukilla. (Kuvaaja: Silja-Maaria Hyyryläinen)

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Harrastukset Harrastukset