Metsämatkailu on tupsahdellut eteeni siellä ja täällä jo jonkin aikaa. Olen toki pohtinut metsämatkailua yhtenä vaihtoehtona itsekin ja ideoita pulpahtelee pinnalle. Ilahduin kevään aikana kovasti, kun huomasin muutamia aiheeseen liittyviä hankkeita. Matkalla Metsän Sydämessä -hanke kokoaa useamman kunnan alueelta metsämatkailun palveluita yhteen ja luo niistä tarinallisen metsämatkailun alueen. Hanke vaikuttaa niin kivalle, että ihan harmittaa etten omista metsää kyseiseltä alueelta!
Kyselin naismetsänomistajien LadyForest Facebook-ryhmässä, tekeekö kukaan omassa metsässään metsämatkailua. Kovin montaa vastausta en saanut, mutta mielenkiintoisia juttuja kyllä. Luontohyvinvointi nostaa voimakkaasti päätään ja erilaiset Terveysmetsä- ja Metsämieli -oppaat tarjoavat palveluitaan. Minä olen Tampereen kesäyliopistosta valmistunut Luonnosta virtaa -ohjaaja ja vedän nyt keväällä ensimmäisiä ohjauksia omassa metsässäni. Muitakin kokeiluja mielessäni on testailla, mutta siinä on vielä tekemistä, että voi puhua metsämatkailutoiminnasta. Minusta tärkeintä on lähteä liikkeelle, testata, kokeilla ja pilotoida uusia juttuja, jotka innostavat. Vain tekemällä ja kokemuksesta oppii sekä kuuntelemalla asiakkaiden palautetta.
Perinnesaunotuksen myötä minulle on avautunut metsään tarinallinen ja mytologinen puoli. Se on kyllä mahtava juttu, sillä aihe yhdistää jo lapsuuden mielenkiintoni runoihin ja historiaan. Olenkin pohtinut, että oma juttuni on tarinalliset, moniaistiset metsämatkailupalvelut, jotka yhdistävät monta eri näkökulmaa luovalla tavalla. Luonnon oma metsäkylpylä olisi myös ihana konsepti keskellä metsää pienen suolammen rannalla.
LadyForest-ryhmässä nousi esille myös mielenkiintoinen aihe: metsästysmatkailu. Olen tutustunut aiheeseen vähäsen, sillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on tehty pitkään töitä metsästysmatkailun ja riistanhoidon eteen. Keväällä onkin alkanut uusikin hanke aiheesta Metsästysmatkailun edellytykset – ideasta kannattavaksi ja vastuulliseksi liiketoiminnaksi. Hankkeen tarkoituksena on jäsentää metsästysmatkailuliiketoimintaa vastuullisella, kestävällä, eettisellä ja kannattavalla tavalla, jossa on mahdollisuus uusille tulonlähteille myös metsänomistajille. Vaikka metsästyslupa takataskustani löytyykin, tämä ei ole minun juttuni, mutta kiinnostavaa kylläkin.
Naismetsänomistajien ryhmässä nousi esille myös etämetsänomistaminen ja kuinka hienoissa omissa metsissä olisikin mukavaa järjestää jos jonkinmoista toimintaa, jos metsä olisi vain lähempänä. Tästä tuli myös mieleen, että sekin on eräänlaista metsämatkailua, kun etämetsänomistaja matkaa metsäänsä satojenkin kilometrien päähän. Mitä uudenlaisia palveluita he tarvitsevat ja haluavat matkallaan?
Omassa metsässä toimiminen antaa paljon vapauksia, mutta toki voi aina sopia toimimisesta maanomistajan luvalla. Tokihan jos tekisi metsämatkailua jonkun toisen metsässä, voisi toiselle metsänomistajalle jyvittää ns. tilavuokraa. Ryhmässä pohdittiin myös sitä, että omasta metsästä saattaa puuttua matkailun edellytyksiä, kuten esimerkiksi huussi tai kenties vaativa maasto vaatisi pitkospuiden rakentamista. Tätä olen itsekin pohtinut, sillä meidän metsässä kohtaamispaikka on ehdottomasti laavu tulipaikkoineen, mutta huussi puuttuu. Lisäksi metsässä on joitakin isoja ojia, joiden yli pitäisi värkkiä siltaa, sekä märkää suomaastoa, jossa pitkospuut voisivat olla kivat.
Metsämatkailussa mielenkiintoista voisi olla suomalaisten arkinen luontoyhteys ja mutkaton suhtautuminen luontoon. Jokaisenoikeudet ovat myös suomalainen erikoisuus ja eräs LadyForest järjestääkin ulkomaalaisille turisteille sienikursseja. Pinnalla on myös hyvän tekeminen luonnolle: esimerkiksi lomailun yhteydessä voisi olla kiinnostavaa istuttaa puita tai kitkeä vieraslajeja. Mikseivätpä myös muut metsänhoitotyöt voisi kiinnostaa?
Kuulen mieluusti, mitä mietteitä ja kokemuksia sinulla on metsämatkailusta. Teetkö sellaista ja missä päin?
Johanna
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
