Keskustelu: ”Venäläiseen puuhun ei voi perustaa liiketoimintaa Pohjolassa”

Salkunhoitaja Kari Kangas jatkaa keskustelua Venäjän metsätalouden tilanteesta.

Segežan sellu- ja paperitehdas kasvatti Petroskoissa ilmestyvän Karjalan Sanomien mukaan viime vuonna paperin tuotantoa 13 prosentilla 336 000 tonniin. (Kuva: Karjalan Sanomat)
Segežan sellu- ja paperitehdas kasvatti Petroskoissa ilmestyvän Karjalan Sanomien mukaan viime vuonna paperin tuotantoa 13 prosentilla 336 000 tonniin. (Kuva: Karjalan Sanomat)

Hyvä toimitus,

Kiitos, että nostitte esiin Dagens Industrin haastattelun pohjalta käytyä keskustelua Venäjän metsätalouden tilanteesta. Haluaisin kuitenkin esittää pienen tarkennuksen julkaisemaanne uutiseen

Haastattelussani ei ollut kyse Venäjän metsäteollisuuden tilasta kokonaisuudessaan, vaan nimenomaan raakapuun tuonnin näkymistä Pohjoismaihin – erityisesti Suomen ja Ruotsin kannalta. Totesin, että Venäjän metsäsektorin käytännön merkitys metsäsijoittajalle on tällä hetkellä olematon, sillä poliittiset ja logistiset esteet ovat tehneet raakapuun tuonnista käytännössä mahdotonta. Tähän näkökulmaan liittyy myös sijoitusanalyysi, ei arvio teollisesta kapasiteetista Venäjän sisällä. En ole seurannut Venäjän teollisuustilastoja sen jälkeen, kun 2010 hain johtamani sahatavaraa ja liimalevyä Luoteis-Venäjällä tuottavan yrityksen konkurssiin.

Mielestäni Metsälehden jatkojutussa esitetty ”vastine” otti kantaa aiheeseen, jota en ollut lainkaan käsitellyt – eli Venäjän sisäiseen metsäteollisuuteen ja sen toimintaan paikallisesti. Tämä näkökulma ei ollut osa alkuperäistä analyysiäni, eikä se liity sijoittajan kannalta oleelliseen kysymykseen: voiko venäläiseen puuhun enää perustaa liiketoimintaa Pohjolassa? Vastaus on edelleen: ei voi.

Kirjoittaja on United Bankersin metsäsijoituksista vastaava johtaja sekä salkunhoitaja.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Kuvat