Kotimaiset taimitarhat toimittivat viime vuonna 12,5 miljoonaa rauduskoivuntaimea metsänviljelyyn. Se on kaikkien aikojen ennätys ja lähes puolet enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tiedot käyvät ilmi Ruokaviraston tilastoista.
Rauduskoivua oli silti vain pieni osa metsänviljelyyn käytettävistä taimista, 8 prosenttia. Kuusentaimien osuus oli 58 ja männyntaimien osuus 34 prosenttia. Muita puulajeja oli 0,3 prosenttia.
Kaikkiaan taimitarhat toimittivat metsänviljelyyn 160 miljoonaa tainta. Taimien kokonaistuotantomäärä väheni 8 prosentilla edellisvuodesta.
Taimitarhojen toimittamista kuusentaimista 1,1 prosenttia oli ruotsalaista ja 0,1 prosenttia virolaista alkuperää. Männyntaimista ruotsalaisia oli 1,3 prosenttia. Kaikki rauduskoivut ja muut puulajit olivat kotimaista alkuperää.
Männyn ja kuusen istutus väheni
Männyn- ja kuusentaimien viljelymäärät laskivat edellisvuodesta.
Siinä missä männyntaimia istutettiin vuonna 2023 lähes 60 miljoonaa kappaletta, viime vuoden istutusmäärä oli vajaat 55 miljoonaa.
Kuusen istutustaimien määrä tippui reilusta 105 miljoonasta vajaaseen 93 miljoonaan.
Männyntaimien jalostusaste kasvoi edelleen. Korkeimpaan ”testattu”-luokkaan kuuluvien taimien osuus oli 77 prosenttia toimitusmäärästä. Toiseksi korkeimpaan luokkaan ”alustavasti testattu” kuului 21 prosenttia taimista. Jalostamattomia oli vain 2 prosenttia taimista.
Niin ikään 98 prosenttia kuusentaimista oli tuotettu jalostetulla siemenellä, mutta luokkaan ”testattu” kuului vain 9 prosenttia kuusentaimista.
Koivut huippulaatua
Lähes kaikki rauduskoivuntaimet olivat jalostettua siemenalkuperää, ja 99,4 prosenttia kuului korkeimpaan laatuluokkaan.
”Koivu ei tästä enää jalostamalla paljon parane”, Tapiosta eläkkeelle jäänyt metsäpäällikkö Hannu Niemelän arvioi Metsälehden jutussa heinäkuussa.
Hänen mukaansa jalostetuista siemenistä syntyneet koivuntaimet kasvavat 35–40 prosenttia nopeammin kuin luontaisesti syntyneet lajitoverinsa. Lisäksi ne ovat rungoltaan suorempia ja pyöreämpiä ja niiden oksat ovat hennompia.
Siperianlehtikuusi muiden kärjessä
Muita puulajeja toimitettiin viime vuonna metsänviljelyyn noin 490 000 kappaletta, kun määrä vuotta aiemmin oli lähes 720 000.
Eniten myytiin siperianlehtikuusentaimia, yli 340 000 kappaletta. Tammentaimia oli 47 000, tervalepäntaimia 46 000 ja douglaskuusentaimia 32 000 kappaletta.
Lue myös:Koivun suosio kasvaa
Metsäpuiden huippuyksikkö haluaa hiilinielun kasvuun koivun avulla
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään