Korjuujälki rikkoi metsälakia kuudella prosentilla tarkastetuista kuvioista viime vuonna. Lakirikkomusten osuus puolittui toissa vuodesta. Vuonna 2024 Metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksissa metsälain vaatimukset eivät täyttyneet 12 prosentilla kuvioista.
Sen sijaan metsälain vaatimukset täyttävien, mutta metsänhoitosuositukset alittavien kuvioiden osuus nousi viime vuoden korjuujälkitarkastuksissa 76 prosenttiin. Vuonna 2024 metsälain mukaisten, mutta hoitosuositusten vastaisten kuvioiden osuus oli 69 prosenttia.
Metsänhoitosuositusten mukaan harvennettujen kuvioiden määrä laski aavistuksen. Suositukset täyttäviä kuvioita oli viime vuoden tarkastuksissa 18 prosenttia, kun vuonna 2024 osuus oli 19 prosenttia.
”Vuoden 2025 tarkastuksessa olleiden kuvioiden hakkuut on toteutettu pääosin 2023–2024. Uusien harvennusmallien vaikutus ei tuloksissa siten vielä näy”, kertoo valvonta- ja tarkastuspäällikkö Harri Hytönen Metsäkeskuksesta.
Tulokset eivät yleistettävissä
Viime vuoden ja edellisvuoden korjuujälkitarkastusten tulosten perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä yleisestä korjuujäljen laadusta, eivätkä tulokset ole vertailukelpoisia vuoden 2023 tai sitä edeltäviin tarkastustuloksiin. Syynä on muutos tarkastettavien kuvioiden otannassa. Aikaisemmin tarkastettavat kohteet valittiin satunnaisotannalla. Nyt tarkastukseen päätyy kohteita, joissa epäillään jo valmiiksi metsälain rikkomusta.
Mitä tuoreet korjuujälkitulokset kertovat?
”Tulos kertoo sen, että vaikka on haettu niitä kohteita, missä on ajateltu, että korjuujäljessä olisi viitteitä, etteivät lain kriteerit täyty, moni tarkastetuista kohteista kuitenkin täytti lain kriteerit. Vaikka kuviot eivät täyttäisi suosituksia, lakia ei niissä ole onneksi rikottu”, Hytönen summaa.
Tarkastettavien kuvioiden määrä kasvoi
Metsäkeskus tarkastaa vuosittain noin 300 harvennuskohdetta. Pääpaino tarkastuksissa on ensiharvennuksilla. Viime vuonna korjuujälkitarkastus toteutettiin yhteensä 359 kuviolla. Vuonna 2024 tarkastettavana oli 300 harvennuskuviota.
”Emme ole varsinaisesti tietoisesti lisänneet tarkastusmäärää. Aikaisemmin olemme tarkastaneet vain yhden kuvion jokaiselta metsänkäyttöilmoitukselta. Nyt tarkastetaan useampia kuvioita samalta metsänkäyttöilmoitukselta, jos on viitteitä siihen, että siellä olisi metsälain rajat jääneet täyttymättä”, Hytönen kertoo.
Mahdollisia tarkastettavia kohteita ovat esimerkiksi kuviot, joissa puuston määrä on alhainen tai harvennus on toteutettu ajankohtana, joka ei sovi yksiin kohteen korjuukelpoisuuden kanssa. Tällaiset kohteet otetaan jatkoselvitykseen ja niiden joukosta sisätyönä valitaan kohteet, jonne maastoaskeleet kohdennetaan.
”Tällä menetelmällä kattavuutta on saatu lisää. Me olemme tarkastelleet suuren joukon, mistä me olemme valinneet noin 300 tarkastettavaa vuosittain. Aiemmin otimme arvalla sen 300 tarkastettavaa kohdetta, se oli sitten siinä”, Hytönen kertoo.
Varjo puoli on, etteivät nykyiset tarkastustulokset kerro enää valtakunnallisesta korjuujäljen tasosta. Jotain ehkä voi kuitenkin päätellä siitä, ettei Metsäkeskukselle tule huonosta korjuu jäljestä kuin yksittäisiä yhteydenottoja vuodessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Sattuu sitä Suomen kielen ammattilaisillekin: ”Varjo puoli”.
Itse sisällössä olisi kiinnostavaa lukea mitä tapahtuu kun kohteella on rikottu lakia eli minkälaiset seuraamukset tulee ja kenelle.
Vääristävien tulosten estämiseksi kaikki ULKOISET epä-onnistumiseen vaikuttavat tekijät olisi oltava tiedossa, ennen kuin tuomioita julistetaan.
Esim. jos korjuu-aika uhkaa päättyä, mutta sen painostamana korjuu aloitetaan, se ei osoita järjestelmässä hyväksyttävää menettelyä. Tai esim. puusto osoittautuu alamittaiseksi. Tai esim… tai esim…