Ladataan...
Kuukkelin kohtalonhetket
Kuukkeli ja metsäkanalinnut ovat joutuneet talousmetsissä ahtaalle.
Tilaajille

Kuukkeli ja metsäkanalinnut ovat joutuneet talousmetsissä ahtaalle.
Tuohon vois lisätä vielä sen, että varsinkin ensiharvennusten tekemättömyys vähentää mustikan kasvumahdollisuuksia ja samalla kanalinnuille sopivia elinympäristöjä. Usein päätehakkuuikäisissä sulkeutuneissa metsissä ei kasva mustikoitakaan. Seuraava ”mustikkavaihe” tulee vasta ensiharvennuksen jälkeen, jos kasvupaikka sopii mustikalle.
Avohakkuun jälkeen alueen valtaa yleensä puolukka ja rehevimmillä alueilla vadelma ja horsmat ym. isompikokoinen pohjakasvillisuus.
Supikoiran yleistyminen ja kanahaukat on vieneet ainakin paikallisesti kanalintukannan ihan olemattomiin. Ojituskaan ei ole vaikuttanut niin paljon vaikka silläkin varmaan on ollut vaikutusta. Riistalle neuvotaan tekemään nousuluiskia ojiin, jotta poikasten keväthukkumisilta vältyttäisiin.
Tällä hetkellä on valtavat määrät männikköä 2-3 kehitysluokassa, jotka on raivattu ja hakattu väljäksi. Siellä ei ole suojaa linnuille, eikä millekään metsäneläimelle, metsät liian siistejä taimikonhoidosta alkaen. Metsähallitus hoitaa metsänsä liian hyvin. Metsälinnut tarvitsevat kuusta suojakseen ja männyn suosinnan takia kuusikkoja ei täälläpäin juuri ole.
Viimmeistään ennakkoraivuussa pitäisi jättää riistatiheikköjä , mieluummin jo päätehakkuualasta alkaen. Niin ainakin täällä päin yleensä tehdään. Kuivilla mäntykankailla ei joskus ole mitä jättää , korkeintaan joku katajapuska.
Luulen nähneeni keväällä kuukkelin Keski-Suomessa. Muodikasta on syyttää metsien pirstoontumista. Onko joku nähnyt sellaisia?
Kuukkeli on pohjoinen laji, joka selviää esimerkiksi Utsjoen talvista keräämiensä marjojen turvin. Kerran kevättalvella näin, kun joku pöllö oli tappanut kuukkelin jängän reunaan. Vain vähän sulkia ja höyheniä oli jäänyt . Siellä Utsjoella metsät ovat todella pirstoontuneita tunturipaljakoiden ja jänkien väleihin. Ei tunnu haittaavan kuukkelia, jos muuten saa olla rauhassa.
Miksi kuukkeli ei sitten menesty varsinaisissa metsissä. Mielestäni siihen on yksinkertainen selitys. Närhi. Närhi hyötyy lintujen talviruokinnasta. Molemmat viihtyisivät etelässä hyvin samankaltaisissa metsissä, mutta närhi suurikokoisempana ja runsaslukuisempana saattaa ryöstää kuukkelin pesän ja niin sekin reviiri autioituu.
Benjamin Pöntisen kuten monen muunkin lintuharrastajan toivoisi miettivän myös noita eläinten välisiä riippuvuussuhteita. Kuukelikantoihin ei vaikuta mitään hakataan tai ei hakata metsiämme. Kyllä syyt ovat aivan muut.