”On kevät ja aika ryhtyä vaeltamaan, oi puut. – – Ottakaa suurimmat juuret ja niillä pikkuhiljaa ryömikää, kurottakaa kohti suon keskiosaa. – – Ja pienimmät juuret voivat hoitaa navigointia – –. Käyttäkää oksia tasapainotteluun.”
Tällaisia neuvoja saavat suon laitamilla kasvavat männyt saksalaisen taiteilijan Agnes Meyer-Brandiksen videoteoksessa ”Kun puut vaeltavat”. Teos on kuvattu Siikanevan suolla Ruovedellä ja se on osa Mäntässä sijaitsevan Serlachius-museon samannimistä näyttelyä.
Viidelle lähes lattiasta kattoon ulottuvalle seinämälle heijastuu Meyer-Brandiksen Siikanevalta vuosina 2022–2025 tallentamaa nopeutettua videokuvaa. Kahden tunnin mittainen videoteos kuvaa vuodenkiertoa. Vuorokaudet kuluvat sekunneissa, ja välillä näkyy myös tavallista ja droonin avulla otettua videokuvaa.
Meyer-Brandis kuvaa videoteoksellaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa puiden muuttoliikettä. Siikanevalla männyt vaeltavat kohti suon keskiosaa, eli suo metsittyy.
”Oikeasti puut levittäytyvät siementen avulla, mutta taiteilijalla on taiteilijan vapaus. Videoteoksessa suolla liikkuvat puut”, kertoo näyttelyn ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen taideohjelman kuraattori Ulla Taipale.
Ja totta, kun videota katsoo tarkkaan, voi nähdä vilaukselta, miten yksittäiset männyt liikkuvat suomaisemassa. Välillä vaellus etenee autettuna: esimerkiksi alkuvuodesta kuvatulla videolla kaksi ihmishahmoa tarpoo lumessa, toinen vetää ja toinen työntää lumikolaa, jonka kyydissä matkaa ruukkuun istutettu mänty.
Värisävystä toiseen
Videoteosta vastapäätä on 11 metrin pituinen kapea sisältäpäin valaistu veistos. Veistos on jaettu erikokoisiin ja -värisiin osiin. Alun harmaansinertävät sävyt muuttuvat vähitellen ruskeiksi ja lopulta vihreiksi ja palaavat taas ruskeiksi ja lopulta harmaansinertäviksi. Värit kertovat, miten suon värisävyt muuttuvat vuodenaikojen vaihtuessa.
”Metsää ajatellaan aina vihreänä, mutta todellisuudessa värimaailma vaihtuu vuodenajan mukaan”, Taipale sanoo.
Veistoksen nimi on Muuttoreitti. Suon värimaailman läpi vaeltaa yksi Siikanevan männyistä. Tarkoitus on, että mänty on kulkenut veistoksen päästä päähän sitten, kun taidenäyttely ensi vuoden huhtikuussa päättyy.
Sekä Kun puut vaeltavat -videoteos että Muuttoreitti-veistos ovat Meyer-Brandiksen vuonna 2016 perustaman fiktiivisen Puiden muuttoliiketoimiston luomuksia. Yksi toimiston toimipisteistä sijaitsee Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella ja on auki yleisölle lokakuun loppuun.
Agnes Meyer-Brandis kertoo tekevänsä taiteensa eteen paljon tutkimustyötä. (Kuvaaja: Mikko Inkinen / Serlachius)
Tiedettä ja taidetta
Mäntässä näyttely jatkuu kahdelle seinälle levittäytyvällä kollaasilla. Tämä Subsurdum-teos on silmäys aineistoon, jota Meyer-Brandis on kerännyt ja käyttänyt taiteellisessa työssään. Kollaasista löytyy niin valokuvia, tieteellisiä artikkeleita kuin teekuppeja hyödyntävä mittausvälineistökin.
Katse osuu julisteeseen, jossa on kuva puusta, jonka ympärille on rakennettu pöytä. Kuvan päällä lukee ”Have a tea with a tree” (Juo kuppi teetä puun kanssa).
”Tuosta julisteesta kaikki alkoi”, Taipale kertoo.
Meyer-Brandis tuli Hyytiälän metsäasemalle vuonna 2012 Ilmakehätieteiden keskuksen Ilmastopyörre-taideohjelman kutsumana. Hän halusi keskustella metsäasemalla työskentelevien tutkijoiden kanssa metsässä, joten hän rakensi sinne pöydän, jonka ääreen kutsui julisteen avulla ihmisiä juomaan teetä itsensä ja puun kanssa.
”Meyer-Brandiksen työt perustuvat dialogiin taiteiden ja tieteiden välillä. Hän on kiinnostunut metsän ja ilmakehän ilmiöistä, ja yksi tärkeä tutkimusmetodi hänen työssään on keskustella tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa, kysyä kysymyksiä”, Taipale kertoo.
Subsurdum-kollaasin edustalla seisoo ruukkuun istutettu Sarviketapani-puu. Se edustaa Mäntässä One Tree ID -teosta. Puun latvukseen, runkoon ja juuristoon on kiinnitetty mittalaitteet, jotka mittaavat puun VOC-päästöjä eli haihtuvia hiilivetyjä. Niiden avulla on luotu hajuvesiä, joita näyttelyssä vierailevat voivat sivellä iholleen ja näin viestiä puun kanssa biokemiallisella tasolla.
Sarviketapanin tuoksun lisäksi näyttelystä löytyy hajuvesi, joka on valmistettu käyttämällä taidemuseon puistossa kasvavan hopeasalavan VOC-päästöjä. Hajuvettä löytyy myös hopeasalavan ympärille rakennetun pilvimäisen pöydän päältä.
Uusia kysymyksiä
Meyer-Brandiksella vaikuttaa olevan humoristinen tapa suhtautua taiteen tekoon. Berliinistä Saksasta sähköpostihaastatteluun tavoitettu taiteilija kertoo, että huumori on ”osa tapaani ajatella ja elää elämääni – asenne, joka automaattisesti näkyy taiteessani. Lisäksi aika ajoin on hyvä tutkia todellisuutta eri näkökulmista.”
Meyer-Brandis kertoo tekevänsä taiteensa eteen paljon tutkimustyötä, joten taideteosten valmistuminen saattaa kestää vuosia.
”Luon taiteellani tilanteita ja aistillisia kokemuksia, jotka voivat olla myös ristiriidassa tunnetun tiedon kanssa. Tästä syntyy kysymyksiä. Taiteilijana en siis anna vastauksia, vaan mahdollistan uusien kysymysten syntymisen.”
Entä miksi Meyer-Brandis käyttää teoksissaan juuri puita?
”En käytä puita. Ne ilmestyvät teoksiini itsestään. Toivoisin, että muillekin kuin ihmisten näkökulmille annettaisiin yhteiskunnassamme enemmän painoarvoa.”
Agnes Meyer-Brandis: Kun puut vaeltavat 19.4.2026 asti Serlachius-museossa Mäntässä ja 31.10.2025 asti Hyytiälän metsäasemalla osana Periferia-taidenäyttelyä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään