Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa (Poke) Saarijärvellä on tarjottu tänä vuonna metsätyöoppia Suomeen muuttaneille ukrainalaisille. Tavoitteena on opettaa ukrainalaisille paitsi metsänhoitotöissä vaadittavat taidot, myös suomen kieltä.
”Tämä on ollut hyvä koulutus. Olemme päässeet näkemään ja kokeilemaan, miten metsätöitä tehdään. Ja olemme opiskelleet suomen kieltä, ilman sitä ei Suomessa pärjää”, kertoo Mariupolista Suomeen tullut Vadym Klymenko, 51, osin suomeksi, osin venäjäksi tulkin kääntämänä.
Kurssilla tulkkina on toiminut Tuomo Lempinen, jolla on pitkä kokemus metsäalan töistä venäjän puolella. Päätoimisesta hän työskentelee suomalaisessa metsäpalveluyrityksessä.
”Meillä kävi hyvä tuuri, että löysimme metsäalan tuntevan tulkin. Nyt pystymme puhumaan asioista suoraan oikeilla termeillä ja Tuomo osaa kouluttaa myös metsäasioita”, kuvailee kurssilla opettajana toimiva tuntiopettaja Tommi Pasanen.
Kurssille on tilausta
Ukrainalaisten koulutus alkoi Pokella maaliskuussa. Kurssilla aloitti 15 opiskelijaa, joista on nyt loppuvaiheessa mukana yksitoista.
”Suurin osa heistä työskentelee jo metsäpalveluyritysten palveluksessa ja käy kurssilla töiden ohessa. Aloite kurssin järjestämiseen tulikin metsäpalveluyritysten taholta”, kertoo Pasanen.
Opiskelijat kurssille löytyivät niin kuntien työllisyyspalveluiden kuin puskaradion kautta.
”Moni tuttummekin haluaisi kurssille, tulijoita olisi edelleen. Opettajat ja tulkki ovat olleet erinomaisia”, kehuu Klymenko.
Poke sai kurssille rahoitusta Jotpalta, eli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselta.
Kurssin aikana ukrainalaiset ovat päässeet käsiksi käytännön metsätöihin.
”Keväällä olimme tekemässä ennakkoraivausta ja taimikonhoitoa. Istutimme myös puita. Ennen kurssia emme tienneet metsänhoidosta mitään”, Klymenko kertoo.
Pasasen mukaan kurssilaiset ovat viihtyneet käytännön töissä hyvin ja maastopäiviä onkin toivottu lisää.
”Suomessa metsiä hoidetaan hyvin ja siellä on tavallisille ihmisille työtä. Ukrainassa metsä voidaan hakata, mutta uudistamisesta ei aina huolehdita. Myös korruptio on iso ongelma Ukrainan metsätaloudessa”, Vladimir Zadorozhny, 51, sanoo.
Työ ja tekijät eivät edelleenkään aina kohtaa
Pokella on kurssin aikana havaittu myös se, että vaikka metsänhoitotöiden tekijöistä on Suomessa pulaa, eivät työ ja tekijä aina kohtaa.
”Kohtaanto-ongelma on todellinen. Tuntuu, että työllisyyspalveluissa ei välttämättä ole tietoa siitä, että metsässä olisi töitä tarjolla”, kuvailee Lempinen.
Alalle tarvittaisiin vuoteen 2020 mennessä noin 3 600 uutta metsuria. Kotimaasta niitä ei löydy. Kieli- ja kulttuurierot vaikuttavat työllistymismahdollisuuksiin, mutta metsässä pärjää vähäisemmällä kielitaidolla kuin monessa muussa työssä.
”Toki työporukassa on hyvä olla niin sanottu kymppi mukana, joka osaa paremmin kieltä. Mutta esimerkiksi UPM:llä metsässä tarvittavia sovelluksiakin voi käyttää myös ukrainan kielellä”, Lempinen sanoo.
Lopulta ratkaisevaa on henkilön oma aktiivisuus. Ukrainassa insinöörinä metallialalla työskennelleelle Klymenkolle on löytynyt kurssin aikana työpaikka. Ei tosin metsästä.
”Sain vakituisen työn Muuramesta hydrauliikka-alan yrityksestä.”
Miten käy Ukrainan?
Samaan aikaan kun Ukrainan kohtalosta käydään maailmalla keskusteluja suurvaltioiden välillä, jatkavat kymmenet tuhannet ukrainalaiset eloaan Suomessa. Uskotteko, että palaatte vielä jonain päivänä kotimaahan?
”En tiedä, jokaisen tilanne on erilainen. Minulle ei jäänyt Mariupoliin mitään. Siellä on vain kuoppa taloni paikalla”, Klymenko sanoo.
Viktor Kyrytshenko toivoo kotimaahan nopeaa rauhaa.
”Mutta jos palaan takaisin, niin siitä ei ole nykytilanteessa mitään takeita, etteikö taloani pommiteta taas pian uudestaan.”
Harkovan alueelta lähtenyt Zadorozhny puolestaan uskoo palaavansa vielä kotimaahan.
”Uskon, että kaikki käy lopulta hyvin Ukrainan kannalta.”
Vapaa-ajalla ukrainalaiset ovat löytäneet mielekästä tekemistä kalastuksesta, johon keskustelu lipeää heti haastattelun jälkeen. Myös metsän määrä on tehnyt heihin vaikutuksen.
”Mariupolissa oli vain meri ja kaupunki. Täällä metsä tunkeutuu kaupunkiinkin, minä käytännössä asun metsässä Jyväskylässä”, Klymenko sanoo hymyillen.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään