Raivaussaha käynnistyy toisella nykäisyllä, kun metsätalousinsinööri, metsäylioppilas Niina Mustalammi ryhtyy raivaamaan Parkanon Kuivasjärvellä sijaitsevaa männikköään.
”Kaadan pois kaikki pienet männyt, jotka eivät ole elinkelpoisia. Metsistäni ei silti koskaan tule puhtaita männiköitä. Jätän tänne myös koivuja, sillä haluan männiköistäni sekametsiä.”
Ylöjärvellä asuva Mustalammi työskenteli psykiatrisena sairaanhoitajana Pitkäniemen sairaalassa Nokialla, kun hän vuonna 2013 peri isältään metsää Parkanosta.
”En tiennyt metsänhoidosta hölkäsen pöläystä, ja siksi hain opiskelemaan metsäalan perustutkintoa. Ajattelin, että monimuotokoulutus on tehtävissä töiden ohessa.”
Mustalammi valmistui Tampereen seudun ammattiopistosta joulukuussa 2018. Hän sanoo oppineensa, miten metsätöitä tehdään, mutta halusi tietää, miksi metsää kuuluu hoitaa siten, kun hänelle oli opetettu.
Opintoja omassa metsässä
Niina Mustalammi lähti tyydyttämään tiedonjanoaan Tampereen ammattikorkeakouluun ja aloitti metsätalousinsinööriopinnot tammikuussa 2019.
”Tarkoitukseni oli vain harrastaa opiskelua, mutta opinnot imaisivat minut mukaansa.”
Mustalammi teki insinööriopintojensa kaikki maastoharjoitukset omassa metsässään. Yhdessä raporteistaan hän pohti esimerkiksi sitä, mitä hän voisi tehdä suometsilleen.
”Metsätaloudellisesti vähätuottoisille suometsille on hyvin vähän tehtävissä. Jos joku haluaa ostaa hitaasti kasvanutta, sitkeää mäntyä ikkunanpielipuuksi, niin sitä minulta löytyy.”
Mustalammi omistaa yksin 13 hehtaaria metsää. Lisäksi hän on äitinsä ja siskonsa kanssa osakkaana kuolinpesässä, jolle kuuluu metsää toinen mokoma. Puolet 26 hehtaarin metsäalasta on suota. Osa siitä on ojitettu 1950-luvulla.
”Ojituksella ei ole saatu aikaan kaivattua tulosta, sillä 73-vuotiaat männyt ovat hädin tuskin kuusimetrisiä”, Mustalammi kertoo.
Harjoittelu poiki työpaikan
Neljän vuoden ajan kolmen lapsen äiti Niina Mustalammi käytti lähes kaiken liikenevän vapaa-aikansa opiskeluun.
”Tein läksyjä muun muassa kesäteatterin äänikopissa, yövuorossa sairaalassa, Taysin päivystyksessä ja rinneravintoloissa”, Mustalammi muistelee.
Vielä amk-opintojensa loppuvaiheessakaan hän ei suunnitellut alanvaihtoa. Kolmivuorotyö oli ainoa miinuspuoli psykiatrisen sairaanhoitajan työssä, Mustalammi sanoo.
”Kipuilin alanvaihdon kanssa, koska osasin työni ja tykkäsin potilaista. Mutta kun minulle suorastaan tyrkytettiin metsäkorttia, niin pakkohan se oli katsoa.”
Joulukuussa 2022 Mustalammi valmistui metsätalousinsinööriksi. Hän irtisanoutui työstään sairaalassa ja aloitti tammikuussa 2023 PJP Metsäexpertit Oy:ssä Pirkkalassa. Uusi työpaikka löytyi harjoittelun kautta. Leimikon suunnittelun lisäksi Mustalammi on tehnyt PJP:llä muun muassa tarkastusmittauksia ja korjuujäljen tarkastuksia.
”Motivaatio mahdollistaa”
Parhaillaan Niina Mustalammi opiskelee ammatilliseksi opettajaksi Tampereen ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän suorittaa metsätieteen maisteriopintoja Helsingin yliopistossa. Molemmat opinnot Mustalammi aloitti vuosi sitten syksyllä.
”Eräs työkaverini valmistui maisteriksi ja kertoi, että opiskelu onnistuu työn ohessa. Minulla oli liikaa vapaa-aikaa ja ajattelin, että minäpä koitan kepillä keväistä jäätä.”
Tulevaisuudessa Mustalammi haluaisi tehdä metsäneuvontaa. Mitä enemmän pääsen maastoon, sen parempi, hän toteaa.
”Jos haluat vaihtaa alaa, mutta epäilet ikääsi, kannustan yrittämään. En väitä, että se on helppoa, mutta mahdollista se on, jos sinulla on motivaatiota”, Mustalammi sanoo.
Mustalammilla on ollut viime vuodet niin monta rautaa tulessa, ettei omien metsien hoitoon ole juuri jäänyt aikaa.
”Olen metsänomistajana ilmeisen huolimaton, kun en hoida harvennustarvetta jetsulleen, vaikka näen tilanteen ja tunnen ostajia ja konekuskejakin.”
Lue myös
Tilusvaihdossa tavoitteena on molempien voitto, ”Tässä tapauksessa kävi niin”
Metsitystuki tulee taas, ”Isoa muutosta ei ole suunnitteilla”
Voiko metka-hakemukseen tulla automaattihylkäys? ”Onhan se riski olemassa”
Kenelle ennallistamisen miljardilasku? – valtiolle vai maanomistajalle
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään