Päätehakkuuikä metsässä lähenee. Mitkä ovat metsänomistajan vaihtoehdot varsinkin ilmaston kannalta? Tätä pohtii blogissaan metsän hoitajaksi itseään kutsuva Pentti Kurki.
Me metsän hoitajat teemme jatkuvasti merkittävästi ilmastoon vaikuttavia päätöksiä. On turha odottaa ylemmältä taholta ohjausta ja tukia. Yritän itse parhaan kykyni mukaan ottaa huomioon haasteet ja tehdä hyviä päätöksiä. Kerron niistä blogissani.
Metsänomistajuuden kuherruskuukaudet taitavat olla takana päin. Liekö talvisota opettanut meille suomalaisille asenteen, että yhtään rajaviivaa ei noin vain Suomen kartalla siirrellä.
Palveluiden kehittämisessä on tärkeää tietää kohderyhmän tavoitteet. Käynnissä oleva Metsänomistaja2020-tutkimus antaa eväitä palveluiden edelleen kehittämisen.
Menin paikan päälle Lapin Metsätalouspäiville uteliaana ja varmana siitä, että näiden päivien jälkeen olen taas paljon viisaampi metsäasioista. Mutta se olikin kuin hyppy syvään päähän heti sen jälkeen, kun on juuri ja juuri oppinut uimaan käsipohjaa.
Olimme tulleet jo edellisenä päivänä mummolaan eli isän ja äidin luo. Mukana oli myös poikani Mikko. Tällä reissulla minusta tulisi oikeasti metsänomistaja.
Pyysin metsäretkelle myös omat lapseni mukaan, koska heille ne metsät sitten hyvin todennäköisesti aikanaan siirtyvät. Metsätila on sukupolviasia ja sellaisena haluaisin sitä koko ajan kohdella.
Paljonko on hehtaari? Sitä ei kehtaa ääneen kysyä, ellei ole alle 12-vuotias. Netistähän sekin tieto löytyi kätevästi; hehtaari eli hehtoaari on 100 m x 100 m. Mutta mitä tarkoittaa hehtaari, kun se on piirretty suomalaiseen metsään?
