Mikä hidastaa tarjontaa?

Seuranta kattaa noin 90 prosenttia vapaiden markkinoiden tilakaupoista tammi-maaliskuulta 2017.

Tämä katsaukseni kattaa tämän vuoden kolme ensimmäistä kuukautta. Uusia kohteita tuli myyntiin tänä aikana 291. Se on selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Eniten tarjontaa on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Tarjontaa on laskenut muun muassa se, että UPM/Bonvesta on tuonut markkinoille entistä vähemmän uusia kohteita.

Kauppoja on allekirjoitettu yhteensä 276, mikä on täsmälleen sama määrä kuin vuosi sitten. Kainuu on ykkösenä UPM:n kauppojen ansiosta. Yhtiön maat ovat menneet edelleen hyvin kaupaksi. Suurin osa niistä on myyty eri metsärahastoille. Toisena on Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntien muodostama rypäs.

Kauppojen määrä on monessa maakunnassa vielä kovin pieni, joten keskiluvuista ei kannata tehdä ihmeempiä johtopäätöksiä. Puolessa maakunnista kauppojen määrä on kuitenkin vähintään 20. Keskiluvut näyttävät asettuneen aika liki viimevuotisia arvojaan.

Metsään sijoittavista rahastoista on noussut tänä vuonna selväksi ykköseksi OP-metsänomistajarahasto. Se osti UPM:n metsiä yli 6 miljoonan euron arvosta ja lisäksi yksityisiltä metsänomistajilta ison joukon kohteita noin 3,6 miljoonalla eurolla. Rahastolle näyttävät kelpaavan hyvin myös tavanomaiset 20-40 hehtaarin suuruiset yksityismaiden kohteet. Tämä lisää osaltaan hintakilpailua varsinkin Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Rahasto osti myös Lapista kolme kohdetta.

UB-rahastojen ostot yksityisiltä ja yrityksiltä olivat yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Myös FIM Metsä ja Forest Kilpi One ostivat UPM:n metsiä yhteensä yli miljoonan euron arvosta.

Hintakerroin kuvaa toteutuneen kauppahinnan ja summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Summa-arvosta ei ole tehty vähennystä eli se on puuston, taimikoiden ja maan arvojen summa. Puustokerroin kuvaa toteutuneen kauppahinnan ja puuston arvon keskimääräistä suhdetta.

Muita havaintoja

Kauppa se on joka kannattaa. Etelä-Karjalassa myytiin lokakuussa 2016 metsätila 42 500 euron kauppahinnalla. Sama kohde myytiin uudelleen maaliskuussa 2017 ja nyt kauppahinta oli 59 000 euroa. Hieman erikoiselta näyttää se, että välittäjänä toiminut OP-Kiinteistökeskus välitti tilan OP-metsänomistajarahastolle. Olivatko kaikki ostajat ”samalla viivalla”?

Pohjanmaalla tehtyjä kauppoja hylkäsin useita seurannastani, koska ne sisälsivät erilaisia erityisarvoja (pellontekomahdollisuus, tuulivoima, kallionmurskaus). Erityisarvot saattavat moninkertaistaa metsätilan arvon.

Yhteismetsien lukumäärän lisääntyessä ne esiintyvät entistä useammin ostajina. Yhteismetsillä on selvästi halua lisätä omistuksiaan ainakin silloin, kun myytävän kohteen sijainti on sopiva.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.