Paraguay käynnistelee metsäteollisuutta – lähtevätkö suomalaisyritykset mukaan?

Eteläamerikkalainen Paraguay pyrkii mukaan lyhytkuituisen eukalyptussellun tuotantoon.

Maan pohjoisosaan Concepciónin alueelle suunnitellun Paracel-tehtaan on alkujaan ilmoitettu valmistuvan vuonna 2027.

Aikataulussa ei ole kuitenkaan pysytty, ja tänä vuonna hankkeeseen on etsitty uutta investointikumppania. Samalla sellutehtaan vuotuisen tuotannon kapasiteetti olisi todennäköisesti kasvamassa alun perin ilmoitetusta 1,8 miljoonasta tonnista.

Päätöstä tehdashankkeen laajentumisesta odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Maansiirtotyöt tehdastontilla on jo tehty, kertoo erityisasiantuntija Juha Karisola Buenos Airesin -suurlähetystöstä. Argentiinassa toimiva suurlähetystö edistää Suomen asioita myös naapurimaassa Paraguayssa.

Karisola kertoo, että Paracel omistaa alueella lähes 200 000 hehtaaria maata, josta on istutettu noin 75 000 hehtaaria. Yhtiöllä on myös suojeltua luonnonmetsää, jota se ei käytä selluntuotantoon.

Kolmen erilaisen yhtiön kimppa

Paracelin sellutehdashanketta on vienyt tähän asti eteenpäin kolmen yhtiön konsortio: paraguaylainen Zapag Group, ruotsalainen Girindus Group ja itävaltalainen Heinzel Group.

Zapag Group maahantuo ja jakelee polttoaineita Paraguayssa. Girindus Group on ruotsalaisen Norlinin suvun perheyhtiö, jota kuvataan Paracel-hankkeen verkkosivuilla selluloosan tuotantoketjun kehittämisen asiantuntijaksi.

Vain Heinzel Group toimii entuudestaan selkeästi metsäteollisuuden alalla. Sillä on kaksi sellutehdasta – Itävallassa pitkäkuituista sellua tuottava Heinzel Pöls sekä Virossa haapasellua tuottava Estonian Cell ­­– sekä kolme paperitehdasta.

Suomalainen metsäteollisuus ei ole ainakaan toistaiseksi ilmoittanut julkisuudessa kiinnostuksestaan Paraguayta kohtaan.

”Isot suomalaisyhtiöt tuskin innostuvat”

Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen pitää epätodennäköisenä, että suomalaisyhtiöt lähtisivät mukaan Paraguayn sellutehdashankkeeseen.

”UPM:n on mahdollista kasvattaa tuotantoaan Uruguayssa. Stora Enso on ottanut toimintansa painopisteeksi pikemminkin pakkaukset kuin sellun. Metsä Group puolestaan on keskittynyt pitkäkuituisen havusellun tuotantoon Suomessa, ja se luopui jo ajat sitten Etelä-Amerikan selluomistuksistaan.”

Viljakaisen mukaan monen yhtiön konsortio ei ole suomalaistoimijoille välttämättä kaikkein houkuttelevin lähtökohta.

Suoranaista estettä sille, miksi Paraguay ei voisi olla tulevaisuudessa lyhytkuitusellun tuotantomaa, ei Viljakaisen mukaan kuitenkaan ole. Maan lähiympäristössä, kuten Brasiliassa, Uruguayssa ja Chilessä, on selluteollisuutta.

”Etelä-Amerikan parhaita lokaatioita on täytetty jo jonkin aikaa.”

Viljakaisen mukaan ei ole suuri yllätys, että rahoituksen hankkiminen Paracelille on viivästynyt, kun huomioi hankkeen taustat ja sen, että kyse on usean miljardin euron projektista. Hankkeeseen tarvitaan väistämättä myös velkarahaa.

”Vakiintuneet toimijat ovat onnistuneet viemään pääosan uusista tehdashankkeista.”

Mahdollisuuksia pienemmille toimijoille

Vaikka isot yhtiöt eivät hankkeesta innostuisi, suurlähetystön Karisolan mukaan Paracel-hankkeessa riittää suomalaiselle osaamiselle joka tapauksessa kysyntää. Laitetoimittajaksi on jo valittu itävaltalainen Andritz, jonka samanniminen tytäryhtiö valmistaa Suomessa koneita selluteollisuuden tarpeisiin.

Lisäksi Paraguayhin on tehdashankkeen myötä syntynyt tarvetta esimerkiksi puunkorjuun, logistiikan, metsävaratietojen keruun ja tietoliikenteen teknologioille.

Tämän vuoden heinäkuussa Suomen ja Paraguayn välinen yhteistyö nytkähti eteenpäin, kun presidentti Santiago Peña vieraili Suomessa ja maat solmivat yhteisymmärrysasiakirjan metsäalan koulutuksen edistämisestä Paraguayssa. Samaisella vierailulla presidentille esiteltiin muun muassa Ponssen metsäkoneita.

Karisola kertoo, että metsäkonesimulaattorien toimittamisesta Paraguayhin on jo sovittu. Vähitellen Suomen on tarkoitus käynnistää myös opetuksen vientiä Paraguayhin.

Paracelin sellutehdas istutusmetsineen on valittu EU:n lippulaivahankkeeksi, ja EU tukee metsäalan ammatillista koulutusta hankealueella.

Tehdas kerran kahteen vuoteen

Sellun kysyntä maailmanmarkkinoilla kasvaa hitaaseen tahtiin. Viljakaisen mukaan uusi iso sellutehdas aloittaa toimintansa kerran vuodessa tai kahdessa. Seuraavaksi sellainen valmistuu Brasiliaan, jossa Araucon on määrä aloittaa tuotanto uudella tehtaalla vuonna 2027.

Vielä ei ole selvillä, mihin sitä seuraava sellutehdas valmistuu ­– Paracel on yksi vaihtoehdoista. Siitä, kun tehtaan rakentaminen päästään aloittamaan, kestää pari kolme vuotta tuotannon käynnistymiseen. Monet metsäyhtiöt ovat odottavalla kannalla.

”Sellun kysynnän ja tarjonnan tasapaino ei ole tällä hetkellä erityisen hyvä”, Viljakainen toteaa.

Lyhytkuituinen sellu on selvästi pitkäkuituista halvempaa. Ero selittyy tuotantokustannuksilla, joita eukalyptusplantaasin alle kymmenen vuoden kiertoaika alentaa merkittävästi.

Viime aikoina havu- ja lehtisellun hintaero on leventynyt entisestään: se on noussut sadasta jopa kahteensataan Yhdysvaltain dollariin tonnilta.

”Halvemman lyhytkuitusellun käytön maksimointi on pitkäaikainen trendi, ja siksi sen markkina on kasvanut nopeammin. Pitkäkuitusellun kysyntä on kasvanut hyvin hitaasti”, Viljakainen toteaa.

Paraguay istuttaa eukalyptusta

Paracelin tehdassuunnitelmat näkyvät Paraguayssa myös eukalyptuksen istutusmäärissä. Eukalyptuksen viljelyala on reilut 300 000 hehtaaria ja kasvaa peräti 50 000 hehtaarilla vuodessa.

Alaa olisi mahdollista kasvattaa jopa yli viiteen miljoonaan hehtaariin, Paraguayn kansallisen metsäinstituutin Infonan johtaja Cristina Goralewski totesi taloustapahtumassa syyskuussa. Tapahtumasta raportoi Asunción Times -lehti.

Nykyisellään yli kolmasosa Paraguayn pinta-alasta on metsien peitossa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n tuoreen raportin mukaan luonnonmetsiä kuitenkin häviää vauhdilla. Vuosina 2015–2025 Paraguayn metsäkato oli kymmenenneksi nopeinta maailmassa. Metsiä raivataan varsinkin karjatalouden ja soijanviljelyn tarpeisiin.

Karisolan mukaan Paracel-hankkeessa pyritään kestävään ja sertifioituun metsänhoitoon, joka ottaa huomioon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset – myös alkuperäiskansat, joita elää perustettavien viljelymetsien väliin jäävillä suojelualueilla.

”Paraguayssa yleinen ilmapiiri on, että tehdashanke tuo työtä, hyvinvointia, taloudellista aktiviteettia ja tuloja alueelle”, Karisola kertoo.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.