Ladataan...
Tutkijat ihmettelevät – Riistakeskus esittää erikoisia hirviväitteitä
Metsästäjä-lehdessä on julkaistu useita kyseenalaisia kirjoituksia hirvieläimistä. Hämmennystä herättävät myös tuoreen Sorkka-raportin metsänhoitokeinot.
Tilaajille
Tässäkin täytyy muistaa että riistakeksun ainut tehtävä on kasvattaa NS hyvän riistan määriä jotta metsästäjät olisivat tyytyväisiä. Ei niiden kuulu ajatella mikä on biologisesti järkevää. Tässä suhteessa ainut kolme jotka hyötyvät, ovat seurat ja metsästäjät. Sivullisena ja kolmantena on valkohäntäkauris joka saa suojelua ja voi hyvin kunnes kannat ovat liian suuria kantaakseen tervettä populaatiota. Muut kärsii, petonisäkkäät koska kaksi metsästäjää ei mahdu samalle paikalle, kaikki muut ihmiset jotka ei metsästä mutta omistaa maita. Autoilijat ja sitä kautta vakuutusyhtiöt jne.. Mutta kun näihin päättävien virkoihin pääsee väärillä perusteilla, riittää et metsästät ja omistat maata ja oot mielellään jonkun poliittisen hahmon kaveri. Ei sun tarvii biologiasta taikka ekologiasta tietää mitään. Turun kaupungin metsävastaavakaan ei edes puita tunne nii onko sen nii väliä sitten.
Tuhoisinta yhteiskunnan ja ilmaston kannalta on meillä harjoitetun hirvipolitiikan aiheuttama metsiemme kuusettuminen.
Jo useita vuosikymmeniä metsänomistajat ovat istuttaneet hakkuualansa hirvituhojen pelossa valtaosin kuusen taimilla. Kuitenkin nyt ilmaston edelleen lämmetessä kuusen kasvatus on riskialtteinta koivuun ja mäntyyn verrattuna.
Kuusikkoon onkin odotettavissa jo lähivuosikymmeninä runsaasti sellaisia metsätuhoja, jotka mäntyä ja koivua suosimalla olisi voitu välttää. Metsätuhon jälkeen lisäkasvu hiipuu, hiilensidonta vähenee ja metsästä tulee enemmän.
Hirvikantaa tulee pienentää ensisijaisesti koivun ja männyn uudistamisen varmistamiseksi. Nykyisin kuusta istuttamalla aikaansaadut laajat kuusikot vähentävät metsien monimuotoisuutta, hiilensidontakykyä ja pienentävät talviravintoa hirviltä ja monelta muulta metsän eläimeltä.
Jos referoidaan maatalouspuolelta, nautojen sorkkien vaikutusta maaperään, voidaan todeta myös hirvien lisäävän maan hiilinieluja. Laiduntava eläin (lammas, nauta) tallo maaperää ja saa aikaiseksi maaperässä positiivisia vaikutuksia. Saman voidaan katsoa hirvien eduksi, tosin hirvien tekemä ”sorkkamaanhoito” on paljon pienempää. Merkittävämpää on hirvieläinten tuottama lannoitusvaikutus. Se lisää puuston kasvua, sillä kuten nautakin, hirvi tuottaa fosforia samalla tavalla kuin nautaeläimet.
linnaniemi voi ostaa omaa metsää ja laiduntaa karjaansa siellä. Älä tuo niitä muiden maille.
Silloin kun eläimiä laidunnettiin metsissä, niistä metsistä ei todellakaan saatu tukkipuuta.