1. Metsälaki ei enää määrittele uudistamiskypsyyttä. Oliko tämä virhe, tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen?

Lakimuutos ei näytä vaikuttaneen metsien uudistamiseen. Keskimääräinen uudistamisjäreys on laskenut 2000-luvulla, mutta muutos tapahtui jo ennen vuotta 2014.

2. Romuttiko vuoden 2014 metsälaki metsien hiilinielut sallimalla rajoittamattomat päätehakkuut ja entistä voimakkaammat harvennukset?

Metsiä ei loputtomiin voi pitää hiilinieluna. Väistämättä tulee jaksoja, jolloin joko hakkuu- tai luonnonpoistuma on kasvua suurempi eli metsä on CO2-lähde. Talousmetsämme ovat sellaisessa vaiheessa, että niissä on voinut puuntuotannollisesti kestävästi lisätä hakkuita samaan aikaan, kun kasvu on taittunut.

3. Voitaisiinko metsien hiilinieluja lisätä kiertoaikoja pidentämällä?

Kyllä. Jari Hynysen tutkijaryhmän mukaan kiertoaikojen pidentäminen 10–15 vuotta nykyisistä suosituksista lisäisi merkittävästi hiilinielua pariksi vuosikymmeneksi. Se ei kuitenkaan olisi järkevää tuhoalttiissa kohteissa, esimerkiksi kuusikoissa eteläisessä Suomessa juurikäävän riskialueilla.

4. Kuinka paljon puun saatavuus vähenisi? Pitäisikö sellutehtaita ja sahoja sulkea?

Hakkuiden tulisi muuttua entistä harvennuspainotteisemmiksi, jolloin kokonaiskertymä ei välttämättä laskisi lainkaan. Korjuukustannukset tosin nousisivat. Taimikoiden hoitaminen on edelleen tärkeää, jotta harvennukset voidaan tehdä oikeaan aikaan ja kannattavasti.

Kari T. Korhonen

Kuka: Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö

Mitä: Vastaa valtakunnan metsien inventoinneista

Miksi: Luonnonvarakeskus arvioi metsälain ilmastovaikutuksia maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä, Korhonen osallistui työhön

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.