Ilman metsäsertifiointia metsissämme tuskin olisi juurikaan säästöpuita, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Juha Siitonen.

”Metsälaki ei velvoita jättämään säästöpuita. Pelkkien suositusten perusteella niitä olisi todennäköisesti jätetty metsiin selvästi nykyistä vähemmän”, hän sanoo.

Ensimmäiset PEFC-sertifikaatit myönnettiin Suomessa vuonna 1999, joskin ne tunnettiin aluksi suomalaisiin standardeihin viittaavalla FFCS-lyhenteellä. FSC-sertifiointi otettiin käyttöön vuonna 2011.

Valtakunnan metsien inventoinneissa sertifiointi näkyi saman tien.

”Vuosina 1996–2003 tehdyssä yhdeksännessä inventoinnissa uudistusaloille ilmestyi 12 kuutiometriä puuta hehtaarille. Aiemmin määrä oli yhdestä kahteen kuutiometriä hehtaarilla”, kertoo Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen.

Sittemmin säästöpuiden määrä on laskenut. Siitosen mukaan taustalla voi olla PEFC-sertifioinnin kriteerien höllentyminen.

MTK:n metsäasiantuntijan Lea Jylhän mukaan metsäsertifiointi on parantanut metsäalan toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollistanut esimerkiksi sen, että lainsäädäntö on saatu vietyä nopeasti käytäntöön.

”Ilman metsäsertifiointia monia asioita harjoiteltaisiin vieläkin”, hän sanoo.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.