Ladataan...
Laskelmat uusiksi: Taimikosta hiilinielu jopa 10 vuotta luultua aikaisemmin
Ruotsalaistutkimusten mukaan taimikot muuttuvat hiilinieluiksi 10 vuodessa. Suomen tutkimustaimikko saattaa päästä samaan.
Tilaajille
Niin, jos olis istutettu heti hakkuun jälkeen niin olis jo melkein hiilinielu.
Pieniä ovat kuuset, jos on istutettu 7 vuotta sitten. Niissä näyttäisi olevan latvavikojakin. Boorin puute?
Saarijärvellä kääntömätästetyllä 6 vuotta sitten istutetulla kuviolla taimet ovat vähintään 2,5-metrisiä.
Sahalan Kartanossa Rautalammilla kaikki vanhat havumetsät uudistetaan jalostetuilla koivuilla (1200 kpl/ha), jotka vielä istutetaan suuriin 400 -500 l mättäisiin ajouraojien varsille.
Näistä lämpimistä ja 2-3 v heinättömistä mättäistä taimet lähtevät kasvamaan kuin ”ammuttuna” ja ensiharvennukseen päästään jo 10 vuotiaana.
On varmaa, että tällainen metsä on hiilen sitoja jo muutavia vuosia ennen EH -ikää kun kasvukin on jo tuossa vaiheessa luokkaa 10 m3/v.
Miksi käyttää hitaita ja epätaloudellisia menetelmiä kun tehokkaita ja erittäin kokonaistaloudellisiakin on olemassa.
Kaikki maapohjat eivät toki sovellu koivulle ja hirvilläkin on vaikutusta. Suosin koivunkasvatusta entisillä hakamailla asutuksen tuntumassa. Siellä ne todellakin ampaisevat nopeaan kasvuun, mikä lisäksi auttaa taimien selviämistä aluskasvullisuuden yli.
Tietenkin maapohjan kivisyys voi tehdä mahdottomaksi tuon Sahalan systeemin, joka on epäilemättä erittäin tehokas sopivilla paikoilla.
Tämä on todella tärkeä tutkimuskohde, ihmettelen vain jos koealoja on yksi yhdessä paikassa , joka ei edes ole tyypillistä kivennäismaata johon kuuset yleensä istutetaan. Olisikohan nyt syytä vähän tehostaa tämän asian tutkimista, kyseessä kuitenkin todella tärkeä asia?
Taitaa olla poliittista tutkimusta.
Vuonna 2017 kävi ilmi, että kun EU oli ilmoittanut meidän päästöiksemme 50 miljoonaa tonnia niin Suomen hiilinielut olivat yli 130 miljoonaa tonnia. Metsien vuosikasvun hiilinielu vastasi koko autokannan kolmen vuoden päästojä.
Laskentamalleja ryhdyttiin muuttelemaan nopeasti. Pian olimmekin tilanteessa, jossa olimme
juuri ja juuri plussalla. Sen jälkeen tulikin taas uusia laskelmia, joissa olimme jo 29 miljoonaa tonnia miinuksella.
Nyt sitten viherpunikit väittävät, että metsät ovatkin muuttuneet päästölähteiksi.
Kuitenkin vuoden 2017 tilanne on ennallaan. Metsät eivät ole kadonneet ja lajisto on säilynyt ennallaan.
On vain laadittu uusia laskelmia joilla päästään viherpunikkien haluamaan
lopputulokseen.
Ilmeisesti päättäjillä ei ole tiedossa IPCC:n raportti AR4 , jonka mukaan kaikista maapallon CO2 päästöistä ihmiskunnan osuus on 4,6 % ja YK:n mukaan Suomen osuus maapallon kokonaispäästöistä on 0,007%.
On valitettavaa, että poliitikot tekevät päätöksiään vain median ja lobbareiden laajoista IPCC:n raporteista poimimien populisoitujen kauhuskenaarioiden perusteella.
Noita prosentteja katsoessa ilmastonmuutoksen kokonaisuuteen ihmiskunnan vaikuttaminen on hyvin pientä ja Suomen osalta minimaalisen pientä!
CO2 on nyt 420 ppm luokkaa.
Kasvit voivat parhaiten kaksinkertaisessa pitoisuudessa. Mikä siis on ongelma? – ruokaa tulee liikaa?
Pitoisuuden nousu on saanut aavikoiden reuna-alueilla 18 % vihertymisen lisääntyminen aikaiseksi.
Suomen metsät kasvavat nyt paremmin kuin koskaan, sen havaitsee jalkautumalla luontoon.
Tämä olisi hyvä kertoa EU komissiolle, kotka pääosin asuvat aikoinaan metsänsä tuhonneissa maissa.