Toimittajan kommentti: Vaikka yksi sellutehtaista on seisonut jatkuvasti, tuotanto on silti kasvanut

Joutsenon tehtaan kiinni pitäminen kertoo tehtaan tehottumuudesta ja ylikapasiteetista sellumarkkinoilla.

	Yhden sellutehtaan jatkuva seisottaminen kertoo epätasapainoista markkinoilla eli siitä, että Suomessa on liikaa tuotantokapasiteettia havusellun kysyntään nähden. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Yhden sellutehtaan jatkuva seisottaminen kertoo epätasapainoista markkinoilla eli siitä, että Suomessa on liikaa tuotantokapasiteettia havusellun kysyntään nähden. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Metsä Fibre ilmoitti viime viikolla uudesta, toistaiseksi jatkuvasta tuotannon seisokista Joutsenon sellutehtaalla. Uutinen ei ole yllättävä. Samaa tehdasta seisotettiin jo puolet viime vuodesta, kesäkuusta joulukuun alkuun.

Reilu kuukausi sitten pidetyssä tulosinfossa Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhanen taustoitti tilannetta: kun kaikki julkinen ja epäjulkinen tieto summataan yhteen, jokin Suomen sellutehtaista on ollut pysähdyksissä koko ajan viime vuonna.

Yhden sellutehtaan jatkuva seisottaminen kertoo epätasapainoista markkinoilla eli siitä, että Suomessa on liikaa tuotantokapasiteettia havusellun kysyntään nähden.

Joutsenon puolen vuoden mittaisen tuotantoseisokin lisäksi kohtuullisen pitkiä, julkisuudessa raportoituja seisokkeja on ollut ainakin UPM:n Kaukaan ja Pietarsaaren tehtailla sekä Metsä Groupin Rauman tehtaalla.

Vanhat ja pienet tehtaat heikoilla

Nopeasti laskien Suomessa toimii 13 sulfaattisellua valmistavaa sellutehdasta. Niistä neljä kuuluu Metsä Fibrelle, kolme UPM:lle ja viisi Stora Ensolle (Imatran Kaukopään ja Tainionkosken tehtaat on laskettu tässä erillisiksi, vaikka yhtiö niputtaakin ne nettisivuillaan yhteen). Lisäksi itsenäinen Kotkamills valmistaa sulfaattisellua yhdellä tehtaalla omiin tarpeisiinsa.

Mitä vanhempi ja pienempi tuotantolaitos on kyseessä, sitä heikommin kannattavaa sen käynnissä pitäminen, erityisesti, jos tehdas ei toimi osana integraattia.

Entä mikä on Venäjän-puun tuonnin tyrehtymisen osuus tässä kuviossa? Ainakin se on nostanut kuitupuun hintaa ja sitä kautta heikentänyt sellun tuotannon kannattavuutta. Viime vuonna kuitupuun hinta kääntyi metsäyhtiöiden helpotukseksi vihdoin voimakkaaseen laskuun.

Voi olla, että lopullista päätöstä Joutsenon tehtaan lakkautuksesta joudutaan odottamaan vielä tovi, kun yhtiöt arvioivat mahdollisia tulevia toimintaympäristön muutoksia.

Havusellun kysyntä kasvussa

Havusellun kysyntä ei kuitenkaan ole hiipunut eikä hiipumassa mihinkään. Sen tuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna vajaat viisi prosenttia. Tieto käy ilmi Metsäteollisuuden viime vuoden tilastoista. Sellua tuotettiin 7,3 miljoonaa tonnia, kun vuotta aikaisemmin tuotantomäärä oli tasan 7 miljoonaa tonnia.

Massa- ja paperiteollisuuden viennin arvo viime vuonna oli lähes 9 miljardia euroa. Luvuissa oli 0,4 prosenttia kasvua edellisvuodesta. 

Syksyllä PTT ennusti, että massateollisuuden puun käyttö ja sellun vienti kasvavat tänä vuonna edelleen.

Positiivinen signaali on sekin, että Yhdysvallat ei ole asettanut sellulle tuontitullia, toisin kuin useimmille muille metsäteollisuuden tuotteille.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa