Luontokato on pysäytettävissä, mutta se edellyttää muutosta koko talousjärjestelmässä. Näin uskoo Timo Lehesvirta.
Hänet palkattiin kaksi vuotta sitten Metsä Groupille johtavaksi luontoasiantuntijaksi – tehtävään, jota ei aikaisemmin ole ollut. Päätyönä on ennakoida tulevaa ja löytää ratkaisuja siihen, miten luontokadon pysäyttäminen ja kannattava metsätalous yhteensovitetaan.
Tapaamme Lehesvirran elokuun alussa Metsä Groupin pääkonttorilla Espoon Tapiolassa. Hän on luvannut kertoa, miten lähes mahdottomalta kuulostava yhtälö toteutetaan ja miksi siinä ei aikaisemmin ole onnistuttu.
Istumme alas neuvotteluhuoneeseen. Lehesvirta kaataa laseihin tuoremehua ja avaa haastattelun alkuun ongelman perimmäisen syyn.
”Kysymys on lopulta koko tätä kansainvälistä talousjärjestelmää koskevasta valuviasta, joka on pakko korjata.”
Valuvialla Lehesvirta viittaa siihen, että liikevoittoa tehdään luonnon ja ympäristön kustannuksella. Talous- ja teollisuustoimijoiden keskuudessa ympäristöasiat on monesti nähty normaalia liiketoimintaa kuormittavana kustannustaakkana. Haittoja on minimoitu mahdollisimman tehokkaasti, mutta aina sekään ei riitä. Jos monimuotoisuus pidemmällä aikavälillä jatkuvasti heikkenee, sillä on yhteiskuntaa rapauttava vaikutus. Lehesvirta näkee, että koko talousjärjestelmä on orastavassa murroksessa.
”Olen täysin vakuuttunut, että nettopositiivisesta tulee uusi normaali taloustoimijoiden keskuudessa. Muutosta hidastaa se, että toimintaympäristö ja yhteiskunnan rakenteet ja erilaiset hallinnolliset vastuut eivät tue tätä muutosta kovin vahvasti.”
Nettopositiivisella tarkoitetaan tilaa, jossa yritys aiheuttaa ympäristölle nettona enemmän hyvää kuin pahaa.
Tavoitteeksi monimuotoisuus
Lehesvirran asiantuntijatiimin kädenjälki näkyy Metsä Groupin strategiassa asti. Yhtiön tavoitteena on luonnon tilan vahvistaminen todennetusti vuoteen 2030 mennessä. Kyse on systeemisestä muutostavoitteesta, joka tarkoittaa talouskasvun ja luontopääoman heikkenemisen irtikytkentää.
Tätä muutosta yhtiössä kutsutaan uudistavaksi metsätaloudeksi. Kyse on metsätaloudesta, joka tunnistaa, ettei monimuotoisuus voi heiketä sukupolvesta toiseen ja joka on asettanut tavoitteen tämän kehityssuunnan muuttamiseksi.
Se tarkastelee metsiä kokonaisuutena kaikkien ekosysteemipalveluiden eli luonnon ihmiselle tarjoamien hyötyjen näkökulmasta.
”Viime vuosisadalla keskityttiin tuotantopalveluihin, metsäalalla puuhun. Nyt vihreä siirtymä jatkaa luonnon osaoptimointia keskittymällä vahvasti alkuaine hiileen. Tämä on suuri luontosokeudesta kumpuava virhe. Emme vieläkään osaa nähdä luonnon tarjoamaa kokonaisuutta”, Lehesvirta sanoo.
Vain yhteen luonnon tarjoamaan hyötyyn keskittyminen muiden kustannuksella ei toimi pidemmän päälle. Luonnon monimuotoisuus on lähtökohta kaikille luonnosta ammennettaville tuotteille ja hyödyille aina huoltovarmuudesta luonnon terveysvaikutuksiin ja uusiin tuotteisiin.
Tästä syystä luonnon tilan vahvistaminen on tärkeä askel kohti muutosta. Se alkaa selvittämällä, mikä luonnon tila on tällä hetkellä.
”Tästä lähdetään mittaamalla ja seuraamalla eteenpäin.”
Avainasemassa uudet metsäpalvelut
Yhtiön tavoite kuulostaa kunnianhimoiselta, sillä Metsä Group ei omista metsää. Yhtiön omistavat suomalaiset yksityiset metsänomistajat, Metsäliitto osuuskunnan jäsenet. Heidän omistuksessaan on lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Jotta luonnon tilan vahvistaminen onnistuu, pitäisi metsänomistajat innostaa mukaan. Miten se onnistuu?
Lehesvirran mukaan vastaus on yksinkertainen: metsäpalveluita kehittämällä ja tarjoamalla. Tavoitteena on valtavirtaistaa sellaiset metsäpalvelut, metsänhoito ja metsien käsittely, jotka tiedeperustaisesti lisäävät ja vahvistavat lajimäärää.
”Meillä on tultu ulos Metsä Group Plus -palveluilla. Vuoden alkupuoliskolla liki puolet meidän puumääristämme tuli plus-palvelun kautta. Se on lyönyt itsensä läpi muutamassa kuukaudessa.”
Palvelu tukee uudistavan metsätalouden tavoitteita. Siinä jätetään esimerkiksi sertifioinnin vaatimuksia enemmän säästöpuita sekä leveät suojakaistat suojelukohteisiin, pienvesiin ja rannoille. Lehesvirta kuvailee luonnon tilaa vahvistavaa palvelua eräänlaisena metsävakuutuksena. Se kannattaa valita, vaikka tavoitteena olisi lähinnä taloudellinen tuotto.
”Lisääntyvä tutkimustieto yhä useammin tuo tukea sille, että luontoa vahvistavat ratkaisut ovat myös ilmastokestävyyteen vaikuttavia. Luonnon tilan vahvistaminen talousmetsän lajimäärää lisäämällä vahvistaa metsien ilmastokestävyyttä ja vähentää erilaisten tuhojen riskejä.”
Oman metsän terveyden parantamisen lisäksi metsänomistajille on rahallinen kannustin. Yhtiö maksaa jätetyistä säästöpuista korvausta.
Jaksottaista käsittelyä tarvitaan
Lehesvirta juo kulauksen tuoremehua, korjaa asentoa tuolissaan ja luettelee kolme asiaa, joilla yksityismetsissä vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta sekä varaudutaan muuttuvaan ilmastoon. Nämä ovat puulajiston monipuolistaminen luontaisilla puulajeilla, lahopuumäärän lisääminen sekä muusta ympäristöstä lajistoltaan poikkeavien pienelinympäristöjen jättäminen metsien käytön ulkopuolelle.
Esimerkiksi lehtoja, harjuja ja paloalueita on vain muutama prosentti metsäalasta, mutta niillä esiintyy kaksi kolmasosaa metsien uhanalaisista lajeista. Jos ne suojellaan, päästään lajisuojelussa pitkälle.
Tärkeintä on lehtipuuston lisääminen. Puulajiston monipuolistaminen kasvattaa lajimäärää leimikko- ja hehtaaritasolla huomattavasti sekä valmentaa metsiä ilmastonmuutokseen.
”Siihen tarvitaan jaksottainen metsien käsittelymalli ja puulajikorjausta. Sitä ei peitteisellä jatkuvalla kasvatuksella saada aikaan”, Lehesvirta toteaa.
Metsä Group tukee tavoitetta ostamalla vain viittä puulajia: mäntyä, kuusta, hieskoivua, rauduskoivua sekä rinnankorkeusläpimitaltaan alle 40-senttistä haapaa. Kaikki muut puulajit säästetään metsien käsittelyssä.
”Muilla tällaista linjausta ei ole. Se on aiheuttanut paljon keskustelua.”
Kaikki lähtee kotimaisista puulajeista
Kotimaisiin puulajeihin pohjautuvaa metsätaloutta Lehesvirta pitää olennaisena edellytyksenä monimuotoisuuden vahvistamiselle. Hieman yllättäen hän esittää kysymyksen, mitä yhteistä on suomalaisella pehmopaperilla ja Saimaan muikulla.
”Järvi on edelleen siellä, vaikka Saimaalla on troolattu. Siellä on myös edelleen se metsä”.
Vaikka maisema on hakkuun jälkeen erilainen, metsäluontoa ei ole korvattu tai lopullisesti hävitetty. Lehesvirta näkee, että yksi merkittävä syy nykyiseen ekologiseen kriisiin on tuotanto, joka perustuu alkuperäisluonnon täydelliseen hävittämiseen ja ihmisen luomaan monokulttuuriin.
”Metsäalalle edelleen haetaan vierasperäisiä puuplantaaseja ikään kuin luonnon mahdollisimman maksimoitu kurmoottaminen olisi se ratkaisu. Sitä myös poliittisesti kansainvälisesti haetaan.”
Biologi metsäfirman leivissä
Timo Lehesvirta on poikkeus metsäalalla. Hän on yksi harvoista ekologiaan suuntautuneista biologeista, joka on tehnyt uransa metsäteollisuuden leivissä.
Vielä parikymmentä vuotta sitten Lehesvirta uskoi, että yksityissektori työllistää valtavirtaisesti biologeja 2020-luvulla. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaikka biotaloudessa on lähtökohtaisesti kyse luonnon ekologisen toiminnan ymmärtämisestä. Työtiimeissä on monesti edelleen enemmän tietoa rahan liikkeistä ja ostoskäyttäytymisestä kuin luonnon toiminnasta.
”Tämä on yksi moka, mitä on tehty”, Lehesvirta pohtii.
Lehesvirralla on kokemusta metsäfirmoista jo yli 20 vuoden ajalta.
Ennen Metsä Groupin palvelukseen siirtymistä, hän ehti työskennellä UPM:llä liki kaksikymmentä vuotta kansallisissa ja kansainvälisissä johtotehtävissä.
Pari vuotta Lehesvirta työskenteli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa. Työ oli palkitsevaa, mutta Lehesvirta koki kaipaavansa työtä, jossa konkretia on läsnä. Halu saada tuntuvaa muutosta aikaan toi hänet kesäkuussa vuonna 2022 Metsä Groupille. Nykyiseen pestiin pääseminen vaati Lehesvirralta sinnikkyyttä ja palkkaajilta rohkeutta.
”Olen saanut itseni lisäksi haastaa myös kollegoita ja johtoa nämä kaksi vuotta. Olen tehnyt aloitteita, ja ne ovat merkittävältä osalta tulleet hyväksytyiksi.”
Tuotantoympäristöissä mahdollisuuksia
Lehesvirta on ehtinyt työurallaan kerätä maasto- ja työkokemusta noin 30 maan metsätaloudesta lähes kaikilta mantereilta. Hän kertoo olevansa iloinen, että on päätynyt takaisin Suomeen kehittämään ja edistämään puuntuotantoa. Täällä talousmetsien kapasiteetti ylläpitää luonnon monimuotoisuutta on verraten korkea jo pelkästään kotimaisten puulajien ansiosta.
Juuri teolliseen käyttöön varatun alueen sekä rakennetun ympäristön kykyyn ja mahdollisuuksiin ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Myös sieltä löytyy mahdollisuuksia, ei yksin suojelusta.
”Suojelua tarvitaan, mutta julkinen keskustelu on prosenttikeskustelua. Se on täysin politisoitunutta. Siinä on hyvin vähän ekologista periaatetta enää mukana. Se on mennyt tavallaan pilalle.”
Kannustavia esimerkkejä löytyy myös monimuotoisuuden hyväksi jo aikaisemmin tehdyistä toimista. Niiden parissa Lehesvirta on työskennellyt urallaan tunteja säästämättä. Hän on ollut mukana esimerkiksi tuomassa FSC-sertifiointia Suomeen. Nyt tulokset alkavat vähitellen näkyä metsäluonnossa.
”Ehkä parasta on se, että omissa sielunmaisemissa, mökin retkeily- ja ulkoilukohteiden talousmetsissä, saan kohdata sellaisiakin kääpälajeja, joita piti nuorempana lähteä Itärajalle bongaamaan. Nyt ne löytyvät kävelymatkan päästä.”
Tulos tai ulos
Muutokseen ja luontokadon selättämiseen tarvitaan mukaan kaikki toimijat ja toimialat, poikkihallinnollisuutta, ministeriöiden välistä yhteistyötä sekä rutkasti monitieteisyyttä. Suunta on kuitenkin hyvä.
Lehesvirran luotto Metsä Groupin onnistumiseen monimuotoisuuden vahvistamisessa on kova, sillä tavoitetta toteuttamassa on yhtiön koko strateginen osaaminen. Se lähtee liikkeelle tavoitteista ja jatkuu toimenpiteisiin, tuloksiin ja tulosten seurantaan.
”Se on tulos tai ulos. Konsepti on hyvä verrattuna sellaiseen julkispuolen strategiaan, missä strateginen tavoitekirjaus kuihtuu toivepäiväuneksi, johon ei ole suunnitelmaa, resursseja, strategiaa. Sellaisia ne kaikki ovat olleet”, Lehesvirta summaa.
TIMO LEHESVIRTA
- Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija
- Kotoisin Kouvolasta, asuu Porvoossa
- Koulutukseltaan filosofian maisteri, biologi. Myös keruutuotetarkastajan pätevyys löytyy.
- Työskennellyt metsäfirmojen palveluksessa eri tehtävissä yli 20 vuotta
- Ollut mukana tuomassa FSC-sertifiointia Suomeen sekä kehittänyt talousmetsien luonnonmonimuotoisuustoimia.
- Perheeseen kuuluu kolme lasta
- Harrastaa lintuja, marjojen ja sienten keruuta.
- Kiinnostunut filosofiasta ja tieteen etiikasta.
- Ei omista metsää, mutta jos omistaisi, yhdistäisi puuntuotannon sekä keruusienten viljelyn.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
