Ladataan...
Rahoitus vielä puuttuu – Kaicellin sellutehtaan luvat kunnossa
Kaicellin sellutehtaan ympäristölupa on nyt järjestyksessä. Seuraavaksi hankkeeseen etsitään Suomen puumarkkinat tuntevia investoijia.
Tilaajille
Jäitä hattuihin.
Puun riittävyys on jo nyt tapissaan eu:n kuristusten, suojelun ja käytön jälkeen. Miksi ala pitäisi ajaa tieten tahtoen puun puutoskurjuuteen?
Suomen ja erityisesti Kaakkois- ja Pohjois-Suomen metsän kasvatus on tällä hetkellä pääasiallisesti alkeellista, epä-ammattimaista ja satunnaista (maakunnat täynnä ryteiköitä), joten puun lisäkasvulle on olemassa helppoja ja tunnettuja keinoja.
Näitä ovat:
Vanhat ojat kuntoon eli pohjavesi puita haittaamattomalle tasolle, kaikki kuorenpolttotuhka levitetään polttolaitoksista metsiin, huolellinen metsittäminen nykyistä paljon järemmällä maanmuokkauksella, taimikonhoitotöiden oikea-aikaisuus, boorilannoitus kaikille vanhoille pelto-, laidun- ja kaskialueille, tehokas valtapuun kasvatus riittävillä ja oikea-aikaisilla harvennuksilla, joilla ylläpidetään ohjeiden mukaista pitkää ja voimakasta latvusta.
Em. toimet nostavat kasvua ainakin 50 %, todennäisesti enemmän.
Toinen juttu sitten kokonaan on, mihin hyvällä kasvatuksella tuleva tukkikokoinen runkopuu käytetään. Hyvässä metsänhoidossa sitä kun tulee yli 60 % kasvusta, jos harvennukset hoidetaan ajallaan ja pidetään latvukset kunnossa.
Jos sellun valmistuksen katteet ovat kohdallaan, ratkaisuna on, että ostaja ostaa puun runkohinnoiteltuna ja käyttää rungot koosta välittämättä sellun valmistukseen.
Metsänomistajanahan tämä kuulostaa päinvastoin hyvältä. Eikö se ole myyjälle hyvä asia, jos ostajalla on puute raaka-aineesta. Tämänhän pitäisi nostaa hintoja, jos olen yhtään markkinatalouden mekanismeista perillä.