Metsänhoito – 11 kysymystä sekametsän viljelystä

Istuttaminen on useimmille tuttua, mutta tänä keväänä yhä useampi metsänomistaja istuttaa ensi kertaa mäntyjä ja kuusia samalle aukolle. Kokeneenkin istutusputken käyttäjän kannattaa siis päivittää taitonsa.

Laita uusi taimi putkeen, kun lähdet siirtymään kohti seuraavaa istutuspaikkaa. (Kuva: Sami Karppinen)
Laita uusi taimi putkeen, kun lähdet siirtymään kohti seuraavaa istutuspaikkaa. (Kuva: Sami Karppinen)

1. Mikä on tärkeintä istutuksen onnistumisen varmistamiseksi?

Kastele taimet säännöllisesti ennen istutusta. Istutettaessa ne saavat olla vesimärkiä.

Taimipaakkujen ei missään vaiheessa pidä antaa kuivahtaa, koska silloin taimien juurenkärjet kuolevat. Se hidastaa juurtumista ja taimet ovat vaarassa kuivua istutuksen jälkeen. Lisäksi kertaalleen kuivuneet taimet kasvavat vuosien ajan huonommin kuin säännöllisesti kastellut.

Säilytä taimet varjossa ja viileässä. Avaa laatikoiden kannet ja levitä laatikot avoimelle varjoisalle alueelle, jos joudut säilyttämään taimia pitkään.

2. Milloin pakkasvarastoituja taimia voi istuttaa?

Anna pakkastaimien sulaa hitaasti ennen istuttamista. Avaa taimilaatikoiden kädensija-aukot taimia sulattaessasi, muuten ne voivat homehtua. Taimilaatikoita ei saa sulattaa huoneenlämmössä, saati saunassa.

Jäätyneitä taimia ei pidä istuttaa. Käytännössä se olisi vaikeaakin, koska paakut ovat usein jäätyneet yhdeksi möykyksi. Jäätyneet taimet saa sulatettua turvallisesti upottamalla taimilaatikot noin puoleksi tunniksi kylmään ojaveteen.

Pakkasvarastoidut männyntaimet on istutettava viimeistään kesäkuun toisella viikolla ja kuuset juhannukseen mennessä. Valtaosa istutuksiin toimitettavista metsätaimista varastoidaan pakkasvarastoissa istutusta edeltävän talven.

3. Miten istutuspaikat valitaan?

Mätästysaloilla taimia istutetaan vain mättäisiin. Vähimmillään taimien väli voi olla puolitoista metriä. Esimerkiksi vetiset painanteet jätetään istuttamatta. Niiden voi antaa kehittyä suojatiheiköiksi. Nykyisin tällaiset kohdat yleensä jätetään muokkaamatta.

Istuta taimi mättään laelle, siellä sille on parhaat kasvuedellytykset. Lisäksi taimi on suojassa tukkimiehentäiltä, kun sen ympärillä on vähintään kymmenen senttiä kivennäismaata.

Laikutetuilla tai äestetyillä mailla taimi istutetaan kohollaan tasapinnasta olevaan kohtaan niin, että taimea ympäröi säteeltään kymmensenttinen kivennäismaalaikku.

Jos istutat taimia muokkaamattomaan maahan, tee laaja, kivennäismaapintainen laikku.

4. Mikä paras työväline istuttamiseen?

Tavalliset 1–1,5-vuotiaat taimet istutetaan halkaisijaltaan viiden sentin istutusputkella. Säädä istutusputken jalustin niin, että putken kärki painuu mahdollisimman syvälle maahan.

5. Miten paakkutaimet istutetaan?

Kaikki paakkutaimet istutetaan mahdollisimman syvälle. Tässä ei kannata arkailla: käytännössä tainta ei istutusputkella saa liian syvälle maahan. Kuusentaimet voi istuttaa niin syvälle, että taimipaakun päälle tulee 5–6 senttiä kivennäismaata. Se riittää, että osa versosta jää näkyviin.

Myös männyllä ja koivulla taimipaakku saa peittyä noin viiden sentin syvyyteen, noin puolet taimen versosta jää näkyviin.

Opettele tiivistämään taimi molemmilla jaloilla yhtäaikaisesti, jolloin taimi asettuu suoraan.

Laikkuun tai äesvakoon istutettaessa taimipaakun päälle on tultava pari kolme senttiä maata. Taimi on tiivistettävä huolellisesti.

Varastoinnin aikana taimet on kasteltava säännöllisesti. Istutettaessa ne saavat olla vettä valuvan kosteita. Taimi on istutettava riittävän syvälle, taimipaakun on peityttävä 5–6 senttiä maahan. Ei haittaa, vaikka osa versostakin jää maan alle. Istuta taimi aina mättään laelle. (Kuvat: Sami Karppinen)

6. Miten istutustyömaalla kannattaa edetä?

Tärkeintä on työskennellä järjestelmällisesti niin, ettei istutetulle alueelle jää tyhjiä kohtia, joille pitää palata.

Tarkkaile istutustiheyttä mittaamalla pari kolme kertaa työpäivän aikana, montako tainta säteeltään neljämetriselle koealalle sattuu. Hehtaarin taimitiheys saadaan kertomalla koealalla olevien taimien määrä 200:lla. Kun koealalle sattuu kahdeksan tainta, istutustiheys on 1 600 tainta hehtaarilla.

Tarkemmin istutustiheystavoitteita tarkastellaan kysymyksissä 9 ja 10.

7. Miten voin parantaa istutustyön tuottavuutta?

Tärkeintä on istuttaa taimet huolellisesti. Ei siis pidä hosua eikä yrittää tehdä liian pitkiä päiviä. Työn laatu huononee, kun istuttaja väsähtää.

Rytmitä istutustyö niin, että työvaiheet toistuvat aina samassa järjestyksessä: 1. Valitse seuraava istutuspaikka. 2. Laita taimipaakku putkeen, kun siirryt seuraavalle istutuspaikalle. 3. Polkaise tai lyö putki maahan. 4. Avaa leuat, nosta putki maasta, sulje leuat. 5. Tiivistä taimi.

Ja sama uudestaan. Näin työ etenee järjestelmällisesti ja tehokkaasti. Katso aina seuraava istutuskohta, kun nostat istutusputken maasta ja ota seuraava taimi vakasta käteesi.

Jos voimat riittävät, kanna ylimääräinen taimilaatikko lähemmäs istutettavaa kohtaa samalla kun haet uuden vakallisen taimia. Se vähentää edestakaista kävelyä työmaalla.

8. Miten kuusia ja mäntyjä istutetaan samalle aukolle?

Aluksi kannattaa paikantaa männylle ja kuuselle sopivat pienkuviot. Mäntyjä istutetaan karkeille maille esimerkiksi hieta- ja hiekkamoreeni- ja sora-alustoille. Kuuset istutetaan kosteille maille hienojakoiseen maahan.

Männyn- ja kuusentaimilaatikot voi siirtää valmiiksi istutuskohtiensa tuntumaan, jos käytössä on esimerkiksi mönkijä ja perävaunu.

Jos istutusalalla ei ole erottuvia pienkuvioita, männyn- ja kuusentaimet ladotaan sekaisin taimivakkaan ja niitä istutetaan satunnaisessa järjestyksessä.

9. Millaisille kohteille sekaistutus sopii?

Männyn ja kuusen sekaistuttamista voi harkita erityisesti tuoreilla kankailla. Tällöin sopiva istutustiheys on 1 800 tainta hehtaarilla.

Lehtomaisilla mailla männyn ja kuusen sekaistutus on hankalaa, koska haasteena on mäntyjen oksittuminen. Viljavilla mailla voi olla parempi perustaa kuusi-koivu-sekametsiä.

10. Entä jos havupuutaimikkoon halutaan koivusekoitus?

Havupuutaimien sekaan ei kannata istuttaa koivuja, koska nykyiset istutuskoivut kasvavat niin nopeasti, että havupuutaimet jäisivät helposti niiden varjoon. Niinpä sekapuina on parempi kasvattaa luontaisesti siemenestä syntyneitä rauduskoivuja.

Rauduskoivulle on varattava runsaasti kasvutilaa. Mäntyjen ja kuusten yhteenlaskettua istutustiheyttä on alennettava jopa 1 300 taimeen hehtaarilla, kun neljännes taimista on koivuja ja metsää kasvatetaan yksijaksoisena, jolloin kaikki puut kehittyvät suunnilleen samanmittaisina.

Istutustiheyden alentaminen lisää riskiä metsänviljelyn epäonnistumisesta. Taimikko saattaa harventua liiaksi, jos osa taimista kuolee pitkien kuivuusjaksojen aikana. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän kasvukauden aikaisia kuivuusjaksoja.

Luontaisia koivuja syntyy muokatulle maalle yleensä kattavasti. Varhaisperkauksessa niitä jätetään kasvamaan istuttamatta jääneisiin mättäisiin tai laikkuihin noin 400 tainta hehtaarilla.

11. Voiko mäntyjä istuttaa syksyllä?

Voi, mutta ei kannata. Tutkimukset osoittavat, että syysistutuksilla männyn taimia tuhoutuu selvästi enemmän kuin keväällä.

Parhaiten syysistutuksiin soveltuvat kuusi ja koivu. Kuusta voi istuttaa syyskuun loppuun asti ja pienessä paakussa olevaa rauduskoivua syyskuun puoliväliin asti.

Syksyn istutukset pitäisi rajata maaperältään routimattomille kohteille, siis hietaa tai karkeampaa maalajia oleville maille. Esimerkiksi Metsäkeskuksen ylläpitämän metsävaratiedon perusteella ei luotettavasti voi varmistua istutuskohteen soveltuvuudesta syysistutuksiin.

Tätä juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luorasta, metsätyön opettaja Risto Mykkästä, Suomen metsäkeskuksen johtavaa metsänhoidon asiantuntija Markku Remestä ja UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiriä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat