Lajienvälisyys – hierarkiaa ja hoivaa, kunnioitusta ja kumppanuutta

Ihmisen suhdetta muihin lajeihin, kuten puihin ja eläimiin, tarkastellaan monissa tutkimuksissa. Lajienvälisyyden tutkimuksessa luonnonvara-alaan suhtaudutaan usein kriittisesti, vaikka alalla ollaan monin tavoin tekemisissä eri lajien kanssa.

Susanna Soikkelin (kuvassa) metsäsuhde: "Käyn metsässä useamman kerran viikossa rentoutumassa hevoseni kanssa. Mikään ei poista stressiä kuten metsä. Havumetsän muuttuva tuoksu vuodenaikojen mukaan on kiehtovaa. Äänimaisema on kaikkea alkukevään lintujen kirskutuksesta talven hämyisiin hetkiin, kun lumi putoilee puista ja kavio narskuu lumella." (Kuva: Metsie-kokoelma / Lusto)

Humanistisessa ympäristötutkimuksessa etenkin länsimaisen ihmisen suhde luontoon ja sen käyttöön mielletään usein muita lajeja alistavaksi. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella lajienvälisiä suhteita tasa-arvoisemmin ja siten vähentää alistavasta suhteesta johtuvia ympäristöongelmia.

Metsänomistajien ja metsäammattilaisten haastatteluissa lajienvälisyys ilmenee monimuotoisesti. Tutkimusaineistossamme kuvataan sekä kohtaamisia, olemista ja yhteistyötä muiden lajien kanssa että vastuuta niiden hoitamisessa, käytössä ja suojelussa.

Haastateltavat kuvaavat lapsuudessa luotuja suhteita kodin eläimiin ja metsiin: hoidetaan eläimiä, ollaan mukana metsätöissä, leikitään metsässä tai koiran kanssa. Metsästystä tai kalastusta harrastetaan usein nuoresta asti, ja luonnontuntemus on keskeistä pyynnin onnistumisessa.

Unto Forssin (kuvassa) metsäsuhde: ”Metsästysmiehen kruunaus on saada onnistunut ja mieleenpainuva kaato, riistaa kunnioittaen.” (Kuva: Anne Tiainen, Metsie-kokoelma / Lusto)

Aikuisena koirat ja hevoset ovat tärkeitä harrastuskavereita, joiden kanssa nautitaan luonnossa liikkumisesta. Metsästys on maaseudun yhteisöllisyyttä, jossa esimerkiksi koiran kanssa toimiminen tai passissa luonnon aistiminen voidaan kokea tärkeämmäksi kuin itse saalis.

Metsiä hoidetaan, jotta ne kasvaisivat hyvin ja säilyisivät terveenä. Metsäluonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja jätetään tiheikköjä riistan suojaksi. Tarkkaillaan merkkejä hyönteisten ja hirvien puille aiheuttamista vaurioista.

Puut ja metsässä oleminen koetaan turvallisena. Lajien kohtaaminen herättää ihailua, mutta esimerkiksi karhujen ja käärmeiden kohtaamisia voidaan myös pelätä. Selkärangattomat voivat herättää sekä inhoa että arvostusta ihmistäkin tärkeämpinä lajeina.

Kuvaajan metsäsuhde: ”Metsä on paikka, jonne menen rauhoittumaan ja lataamaan energiaa. Harrastan ulkoilua ja metsästystä koiriemme kanssa. Tunnen olevani osa luontoa metsässä. Metsä ikään kuin kietoo minut turvalliseen syliinsä. Rakastan metsiä.” (Kuva: Johanna Venäläinen, Metsie-kokoelma / Lusto)

Ihminen voidaan kokea myös luonnolle alisteisena. Metsää hoidetaan parhaan taidon mukaan, mutta luonto lopulta päättää, mitkä toimenpiteet onnistuvat ja mitkä eivät.

“Tätä minä oon vatvonu paljo, että sitähän ku jotaki on tekevinään, metsää uudistaa tai raivaa tai näin ni sitähän vain kuvittelee jostaki määräävänsä, että oikeasti luonto säätää. Mun mielestä metänkasvatus on samalla tavalla luonnon kanssa yhteistyötä ku maanviljely.”
(Metsänomistaja ja metsäammattilainen, nainen, s. 1981)

Tuulikki Halla ja Reetta Karhunkorva (Itä-Suomen yliopisto)

Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke, rahoittajana Metsämiesten Säätiö

(Blogitekstin kuvissa esiintyvät henkilöt eivät liity tutkimukseen tai blogiin.)

______________________________

Ihmisen suhdetta muihin lajeihin on tutkittu muun muassa näissä tutkimuksissa:

– Puut Lähellämme 2019-2022 (https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/puut-lahellamme/)
— Takaisin kohti lajienvälisyyttä – suullisen kansanperinteen, muistitiedon ja populaarikulttuurin posthumanistiset tulkinnat 2019-2022 (https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/takaisin-kohti-lajienvalisyytta-suullisen-kansanperinteen-muistitiedon-ja-populaarikulttuurin-posthumanistiset-tulkinnat/)
– Lajienvälinen kieli 2019-2021 (https://blogs.helsinki.fi/interspecific-linguistics/)

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto