Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Niinpä hyi p-setti ! Osuit naulan kantaan AJ. Muistan kun isä ”sipehti” aikoinaan niitä veroluokitusten uusimisia, kun paksua heinää kasvavista peltoheitostakin piti alkaa maksaa veroa oletetun puun kasvun mukaan. Ennen varsinkaan raha ei kasvanut pelloilla (eikä kyllä juuri puussakaan) joilla ei kasvanut mitään. Niin tasapuolinen ja hieno keksintö oli pinta-alaverotussysteemi .
Tuosta tulikin mieleen että varmaan pitäisi alkaa käräjöimään verottajan kanssa, kun on maksettu veroja turhasta ja niille rahoille tietysti viivästyskorkoa 7 %/v vähintään. Siitä tuleekin aika potti, korkoakorolle on nääs iso tekijä pitkällä aikavälillä. Siinä voisi euro pyörähtää poikineen lakimiehille ennen kuin asia olisi setvitty. Löytyisköhän jotain konemyyjä Lahtasen tapaista tietoviisasta tähän keissiin vetäjäksi , jos muitakin tulisi mukaan. Edellinen Lahtasen toimintahan meni muistaakseni melko hyvin putkeen puukauppojen saatavia setvittäessä.
Keskikoulun käyneille rautalangasta: väliaikaisesti puuton tai vähäpuustoinen alue ei ole joutomaata, vaan metsämaata jos potentiaalinen puuntuotoskyky on vähintään kuution vuoteen.
Peltoheitto joka ei kasva puuta vuosikymmeniin juuri minkään vertaa on joutomaata , kun puun vuosikasvu jää alle sen 100 l /ha. Pajuvesakon kasvua ojissa ei lasketa mukaan, pajut lahoaa suht. nopeasti eikä ne ole käyttöpuuta. Ne on juuri nuo esim. nimityksiin (olisko joutomaata vai joutoaluetta ?? ) takertuvat virkaintoilijat jotka ei osaa käytännön asioita hoitaa paskan vertaa. Puhutaan vain suu vaahdossa muka viisaina täyttä paskaa itse asian kannalta, merkityksetöntä skeidaa .
Päätehakkuukuvioista tulee joka kerta n. 5 % suojeluun, kun jätetään ~ 20 säästöpuuta/ha pystyyn + lahopuut. Kun siihen lisätään jo suojellut alueet, puolisuojellut, rantametsät , muut tilastoissa näkymättömät alueet ja ennallistetaan metsäniityt, kedot ja luhtaniityt , niin se 30 % alkaakin olla täynnä ainakin muualla kuin E-Suomessa. Siellä tarvitaan joitain lisäyksiä edellisiin lehtojen suojelulla.
Pinta-alaverotus oli aikanaan laadittu niin, että se suosi metsän käyttöä ja metsäänsä käyttäviä, koska vero oli pinta-alan mukaan ja veroluokitus määritteli vuotuisen veron maaperän (Metsätyypin ) mukaan. Oli ensimmäisen veroluokan maat, joka oli jaettu a ja b luokkiin . Oli myös kakkos – kolmos – ja nelosluokat.
Kun esim. yksi A-luokan metsän räväytti aukoksi, niin istuttamalla sen, sai 15 vuoden verovapauden, jos kylvi, sai kymmenen vuotta. Jos ei uudistanut, ei saanut mitään, mutta Metsälautakunta uudisti ja laskun maksoi Mo.
Veroluokka pysyi, vaikka aukossa ei olisi kasvanut mitään, koska tarkoitus oli kiihoittaa Mo hoitamaan aukot tuottaviksi.
Pinta-alaverotus pisti monen itaran isännän tekemään hakkuita, koska verot piti maksaa – ne rahat otettiin metsästä.
Vanhan turvemaapellon metsitys normitoimin on useimmiten ajan ja rahan haaskausta . Ellei ole kysymys yhteiskunnan rahoituksella tehtävä (kuten hiilinielujen lisäämisessä) pitkällä tähtäimellä tapahtuva metsänkasvatuksen lisääminen jolloin perustamiskulut/saatavissa olevat puunmyyntitulot -suhdetta ei tarvitse laskea.
Pinta-alaverotus oli etukäteen perittynä ja luokituksen takia epätasapuolinen ja melko kalliisti ylläpidettävä systeemi. Metsän vero% oli monella marginaaliverotuksen vuoksi yli 50 % metsän laskennallisesta tulosta. Uudistaminen oli pakollista ja vakuuden pidätyksen vuoksi se tapahtui mo:n omilla rahoilla. Vasta taimikon vakiinnuttua sai taimikkovähennyksen verotuksessa.
Puuki kirjoitti tuolla edellä niin kuin suojeluasiat Suomen metsissä ovat. Olisi hyvin kannustavaa, jos suojeluväki edes joskus antaisi tunnustusta metsänomistajille tästä käytännön suojelutyöstä. Se taitaa kuitenkin olla liikaa pyydetty. Järjestelmä toimii kuin Venäjällä. Kun syyllinen on valittu, niin syytteitä ja rangaistuksia kyllä löydetään. Sillä ei ole mitään väliä, onko syyllinen oikeasti syyllinen vaiko ei.
Kerropa Petkeles, miksi luontoväen on niin vaikeaa nähdä metsänomistajien tekemää käytännön luonnonsuojelutyötä? – Eihän sen pitäisi olla keneltäkään pois, – vai onko?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään